Lukivaikeus työelämässä: Aikuisten kokemuksia ilmenemisestä ja selviytymiskeinoista
Sinkkonen, Annika; Kauppi, Anette (2022-05-09)
Lukivaikeus työelämässä: Aikuisten kokemuksia ilmenemisestä ja selviytymiskeinoista
Sinkkonen, Annika
Kauppi, Anette
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037535
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037535
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin aikuisten työelämäkokemuksia lukivaikeuden eri ilmenemismuodoista. Erityisesti lasten lukivaikeutta on tutkittu aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta aikuisiin kohdistunutta tutkimustietoa on saatavilla vain vähän ja se käsittelee pääasiassa korkeakouluopiskelijoita. Tämän takia lukivaikeuden näyttäytymistä työelämässä on syytä tutkia lisää. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa lukivaikeudesta, jotta työyhteisössä ymmärrettäisiin paremmin henkilöitä, joilla on lukivaikeus. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia selviytymiskeinoja henkilöt, joilla on lukivaikeus, käyttävät työelämässä.
Tutkimus pohjautuu laadullisena tutkimuksen perinteisiin. Tutkimukseen osallistui kymmenen työelämässä olevaa aikuista, joilla on lukivaikeus. Haastateltavat olivat eri puolilta Suomea ja haastattelut suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Tutkimuksen aineisto koostui haastattelukertomuksista, joissa haastateltavat saivat kertoa omakohtaisia kokemuksiaan lukivaikeudesta ja sen kanssa selviytymisestä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että lukivaikeus näyttäytyy työelämässä hyvin tyypillisinä ja konkreettisina lukivaikeuden ilmenemismuotoina. Näitä olivat lukuvirheet ja lukemisen hitaus sekä kirjoitusvirheet. Näiden lisäksi haastattelukertomuksista korostuivat lukivaikeuden seurannaisvaikutuksista haasteet ja vaikeudet vieraiden kielten hallinnassa sekä minäkäsityksen ja itsetunnon muutokset. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että henkilöt, joilla on lukivaikeus, käyttivät erilaisia selviytymiskeinoja työelämässä. Selviytymiskeinoina näyttäytyivät konkreettiset apuvälineet, erilaiset toimintatavat ja työkavereiden antama sosiaalinen tuki. Tutkimuksessa myös selvisi, etteivät haastateltavien työnantajat olleet tarjonneet haastateltaville mitään tukitoimia helpottamaan lukivaikeuden kanssa työskentelyä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lukivaikeus näyttäytyy työelämässä hyvin monimuotoisesti henkilöstä riippuen. Lisäksi jokainen haastateltavista käytti selviytymiskeinoja ja käytetyt selviytymiskeinot vaihtelivat lukivaikeuden ilmenemisen mukaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työnantajan tarjoama tuki näyttäytyi puutteellisena. Työelämässä käytettävien selviytymiskeinojen selvittäminen antaa työnantajille paremmat valmiudet tarjota oikeanlaista tukea lukivaikeuden tuomiin haasteisiin. Työpaikan tarjoaman tuen avulla henkilö, jolla on lukivaikeus, pystyy paremmin hyödyntämään koko osaamispotentiaalinsa. This master's thesis examined adults’ working life experiences of different manifestations of dyslexia. Children’s reading difficulties have been evaluated in previous studies, but there is limited data available on adults which mainly focused on university students. For this reason, the manifestation of dyslexia in working life needs to be studied further. The aim of the study is to increase knowledge about dyslexia and to better understand people with reading difficulties in the work community. Additionally, the study examined the coping strategies used by people with reading difficulties in working life.
The research was based on qualitative study. The study consisted of ten working-age adults with reading difficulties. The interviewees were from all over Finland and the interviews were conducted remotely. The material of the study consisted of interview reports, in which the interviewees were allowed to share their personal experiences of reading difficulties and coping strategies. The data was analyzed by using thematic analysis.
The results of the study revealed that in work life, signs of dyslexia appear to be very typical and concrete difficulties of reading evidenced by reading errors, slowness of reading and typos. In addition to these signs, the interview reports highlighted the challenges and difficulties in mastering foreign languages, as well as changes in self-perception and self-esteem. Also, the study found that people with reading difficulties used different coping methods in working life. The means of coping were concrete aids, different ways of working and the social support provided by colleagues. The study also revealed that the interviewees' employers had not provided any support measures to the interviewees to make it easier to work with reading difficulties.
As a conclusion, dyslexia can manifest in several ways in work life depending on the person. In addition, each of the interviewees used different coping strategies, which varied depending on the type of reading difficulties they experienced. Based on this study, it can also be concluded that the support provided by the employer appeared to be deficient. Learning more about the coping methods used in working life will help the employers to develop better ways to support a person with reading difficulties and thereby able the person’s full competence potential to be utilized.
Tutkimus pohjautuu laadullisena tutkimuksen perinteisiin. Tutkimukseen osallistui kymmenen työelämässä olevaa aikuista, joilla on lukivaikeus. Haastateltavat olivat eri puolilta Suomea ja haastattelut suoritettiin etäyhteyden välityksellä. Tutkimuksen aineisto koostui haastattelukertomuksista, joissa haastateltavat saivat kertoa omakohtaisia kokemuksiaan lukivaikeudesta ja sen kanssa selviytymisestä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että lukivaikeus näyttäytyy työelämässä hyvin tyypillisinä ja konkreettisina lukivaikeuden ilmenemismuotoina. Näitä olivat lukuvirheet ja lukemisen hitaus sekä kirjoitusvirheet. Näiden lisäksi haastattelukertomuksista korostuivat lukivaikeuden seurannaisvaikutuksista haasteet ja vaikeudet vieraiden kielten hallinnassa sekä minäkäsityksen ja itsetunnon muutokset. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että henkilöt, joilla on lukivaikeus, käyttivät erilaisia selviytymiskeinoja työelämässä. Selviytymiskeinoina näyttäytyivät konkreettiset apuvälineet, erilaiset toimintatavat ja työkavereiden antama sosiaalinen tuki. Tutkimuksessa myös selvisi, etteivät haastateltavien työnantajat olleet tarjonneet haastateltaville mitään tukitoimia helpottamaan lukivaikeuden kanssa työskentelyä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lukivaikeus näyttäytyy työelämässä hyvin monimuotoisesti henkilöstä riippuen. Lisäksi jokainen haastateltavista käytti selviytymiskeinoja ja käytetyt selviytymiskeinot vaihtelivat lukivaikeuden ilmenemisen mukaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työnantajan tarjoama tuki näyttäytyi puutteellisena. Työelämässä käytettävien selviytymiskeinojen selvittäminen antaa työnantajille paremmat valmiudet tarjota oikeanlaista tukea lukivaikeuden tuomiin haasteisiin. Työpaikan tarjoaman tuen avulla henkilö, jolla on lukivaikeus, pystyy paremmin hyödyntämään koko osaamispotentiaalinsa.
The research was based on qualitative study. The study consisted of ten working-age adults with reading difficulties. The interviewees were from all over Finland and the interviews were conducted remotely. The material of the study consisted of interview reports, in which the interviewees were allowed to share their personal experiences of reading difficulties and coping strategies. The data was analyzed by using thematic analysis.
The results of the study revealed that in work life, signs of dyslexia appear to be very typical and concrete difficulties of reading evidenced by reading errors, slowness of reading and typos. In addition to these signs, the interview reports highlighted the challenges and difficulties in mastering foreign languages, as well as changes in self-perception and self-esteem. Also, the study found that people with reading difficulties used different coping methods in working life. The means of coping were concrete aids, different ways of working and the social support provided by colleagues. The study also revealed that the interviewees' employers had not provided any support measures to the interviewees to make it easier to work with reading difficulties.
As a conclusion, dyslexia can manifest in several ways in work life depending on the person. In addition, each of the interviewees used different coping strategies, which varied depending on the type of reading difficulties they experienced. Based on this study, it can also be concluded that the support provided by the employer appeared to be deficient. Learning more about the coping methods used in working life will help the employers to develop better ways to support a person with reading difficulties and thereby able the person’s full competence potential to be utilized.