Etätyöskentelyn vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin
Timgren, Annika (2022-05-16)
Etätyöskentelyn vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin
(16.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037204
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052037204
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on etätyöskentelyn vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, jonka yhteydessä on pieni empiirinen osio. Katsauksen tarkoituksena on koota yhteen tietoa tutkimuksista ja muista katsauksista, joissa tarkastellaan etätyöskentelyn yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointiin. Tutkimusosion tarkoituksena on selvittää, miten fyysinen aktiivisuus muuttuu tutkittavilla lähi- ja etätyöpäivien välillä.
Tutkielmaa varten on tehty kirjallisuushaku PubMed ja Web of Science tietokannoilla. Viimeisin haku on tehty 4.8.2021. Katsauksessa on käytetty erimaalaisia poikittais- sekä pitkittäistutkimuksia, joissa tutkittavat ovat olleet yli 18-vuotiaita. Empiirisessä osiossa käytettiin Finnish Retirement and Aging study (FIREA) tutkimusta, josta poimittiin 30 etä- ja lähityöpäiviä tekevää tutkittavaa. Fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen käytettiin ActiGraph wActiSleep-BT kiihtyvyysmittaria, jota tutkittavat pitivät ranteessaan noin viikon ajan kerrallaan. Kiihtyvyysmittarista saadut tiedot ladattiin ActiLife-ohjelmistoon, jonka jälkeen data käsiteltiin SAS 9.4-ohjelmistolla.
Etätyöskentelyn vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen löytyy ristiriitaisia tuloksia. Kuitenkin kaikki tutkimukset koronapandemian ajalta sekä noin puolet pandemiaa edeltävistä tutkimuksista totesivat etätyöskentelyn olevan yhteydessä vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen työmatkaliikunnan jäädessä pois. Positiivisen yhteyden löytäneissä tutkimuksissa työmatkaliikunta oli todennäköisesti korvattu muulla liikunnalla. Myös empiirisessä osiossa huomattiin fyysisen aktiivisuuden tosiaan vähenevän tyypillisinä työmatka-aikoina verrattaessa etä- ja lähityöpäiviä keskenään. Etätyöskennellessä työhyvinvointi näyttäisi myös kasvavan etätyön joustavuuden mukana, mutta toisaalta etätyöntekijät ovat myös yksinäisempiä.
Tutkielmaa varten on tehty kirjallisuushaku PubMed ja Web of Science tietokannoilla. Viimeisin haku on tehty 4.8.2021. Katsauksessa on käytetty erimaalaisia poikittais- sekä pitkittäistutkimuksia, joissa tutkittavat ovat olleet yli 18-vuotiaita. Empiirisessä osiossa käytettiin Finnish Retirement and Aging study (FIREA) tutkimusta, josta poimittiin 30 etä- ja lähityöpäiviä tekevää tutkittavaa. Fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen käytettiin ActiGraph wActiSleep-BT kiihtyvyysmittaria, jota tutkittavat pitivät ranteessaan noin viikon ajan kerrallaan. Kiihtyvyysmittarista saadut tiedot ladattiin ActiLife-ohjelmistoon, jonka jälkeen data käsiteltiin SAS 9.4-ohjelmistolla.
Etätyöskentelyn vaikutuksista fyysiseen aktiivisuuteen löytyy ristiriitaisia tuloksia. Kuitenkin kaikki tutkimukset koronapandemian ajalta sekä noin puolet pandemiaa edeltävistä tutkimuksista totesivat etätyöskentelyn olevan yhteydessä vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen työmatkaliikunnan jäädessä pois. Positiivisen yhteyden löytäneissä tutkimuksissa työmatkaliikunta oli todennäköisesti korvattu muulla liikunnalla. Myös empiirisessä osiossa huomattiin fyysisen aktiivisuuden tosiaan vähenevän tyypillisinä työmatka-aikoina verrattaessa etä- ja lähityöpäiviä keskenään. Etätyöskennellessä työhyvinvointi näyttäisi myös kasvavan etätyön joustavuuden mukana, mutta toisaalta etätyöntekijät ovat myös yksinäisempiä.