The Role of Competition in the Weak Finnish Productivity Growth after the Global Financial Crisis
Lassi, Auri (2022-05-02)
The Role of Competition in the Weak Finnish Productivity Growth after the Global Financial Crisis
Lassi, Auri
(02.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438466
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438466
Tiivistelmä
In Finland, the slowdown in labour productivity growth after the global financial crisis has been
more severe than in other countries. In economic literature, weak market competition has been
linked to lower productivity, as competition encourages firms to innovate and intensifies ‘creative
destruction’, which in turn are the primary sources of productivity growth according to
Schumpeterian endogenous growth theory.
This master’s thesis aims to examine whether there has been any change in the state of competition
in the private sector which could have contributed to the slowdown in productivity growth in
Finland after the global financial crisis. In the empirical part of this thesis, this is done by
investigating several indicators of competition, both static and dynamic, analysing them in
absolute terms and in relation to the benchmark group, and finally by comparing the changes in
the state of competition to the changes in labour productivity growth at the time and after the
global financial crisis. The analysis was carried out utilizing micro-level data from OECD
MultiProd and DynEmp databases, and the observation period is from 2004 to 2018.
In the light of the indicators analysed and presented in this thesis, the changes in the state of
competition do not appear to be the answer to the sluggish productivity growth in Finland after
the global financial crisis. In general, there are no noticeable changes in the state of the
competition after the global financial crisis. In the observation period, Finland has had a lower
productivity dispersion and lower firm mark-ups than in the benchmark, which would actually
indicate a fairly good state of competition. There appear not to be any significant problems with
business dynamics either. On the contrary, the survival and growth of micro-entrants are higher
than in the benchmark. On the other hand, many industries are more concentrated in Finland than
in the benchmark, and the allocative efficiency is lower than in the benchmark. However, even
these indicators do not show significant changes for worse after the financial crisis, and both
indicators have remained stable throughout the observation period. Työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa heikompaa kuin muissa maissa globaalin
finanssikriisin jälkeen. Heikko kilpailu markkinoilla on taloustieteellisessä kirjallisuudessa
yhdistetty matalampaan tuottavuuteen, sillä kilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan ja
kiihdyttää ’luovaa tuhoa’, jotka puolestaan ovat Schumpeterin endogeenisen kasvuteorian
mukaan ensisijaisia tuottavuuskasvun lähteitä.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, onko yksityisellä sektorilla tapahtunut
muutoksia kilpailutilanteessa, jotka olisivat vaikuttaneet Suomen hidastuneeseen
tuottavuuskasvuun finanssikriisin jälkeen. Tutkielman empiirisessä osiossa tätä kysymystä
tarkastellaan analysoimalla useita staattisia ja dynaamisia kilpailun mittareita. Mittareita
tarkastellaan niin absoluuttisesti kuin myös vertailemalla Suomen arvoja vertailumaajoukon
keskimääräisiin arvoihin. Lopulta mittareiden osoittamia mahdollisia kilpailun tilassa
tapahtuneita muutoksia verrataan finanssikriisin aikana ja sen jälkeen tapahtuneisiin työn
tuottavuuden muutoksiin. Tutkielmassa käytettävä mikrotason data on peräisin OECD:n
MultiProd ja DynEmp tietokannoista, ja havaintojaksona on vuodet 2004–2018.
Tutkielmassa tarkasteltujen kilpailun mittareiden perusteella kilpailutilanteessa tapahtuneet
muutokset eivät vaikuta olleen syynä Suomen heikompaan tuottavuuskasvuun finanssikriisin
jälkeen. Yleisesti ottaen, markkinoiden kilpailutilanteessa ei ole tapahtunut huomattavaa
muutosta finanssikriisin jälkeen. Suomessa on havaintojaksolla ollut vertailumaajoukkoa
matalampi tuottavuuden hajonta ja matalammat yritysten katteet, mikä viittaisi oikeastaan melko
hyvään kilpailutilanteeseen. Myöskään yritysdynamiikassa ei vaikuta olevan merkittäviä
ongelmia, vaan päinvastoin, markkinoille tulevien mikroyritysten selviytyminen ja kasvu ovat
vertailumaajoukkoa korkeammalla tasolla. Toisaalta markkinat ovat Suomessa monella alalla
keskittyneemmät, ja allokaatio tehokkuus on matalampi kuin vertailumaajoukossa. Näissäkään
mittareissa ei kuitenkaan huomata tapahtuneen merkittävää muutosta huonompaan suuntaan
finanssikriisin jälkeen, vaan kumpikin mittari on pysynyt tasaisena koko havaintojakson ajan.
more severe than in other countries. In economic literature, weak market competition has been
linked to lower productivity, as competition encourages firms to innovate and intensifies ‘creative
destruction’, which in turn are the primary sources of productivity growth according to
Schumpeterian endogenous growth theory.
This master’s thesis aims to examine whether there has been any change in the state of competition
in the private sector which could have contributed to the slowdown in productivity growth in
Finland after the global financial crisis. In the empirical part of this thesis, this is done by
investigating several indicators of competition, both static and dynamic, analysing them in
absolute terms and in relation to the benchmark group, and finally by comparing the changes in
the state of competition to the changes in labour productivity growth at the time and after the
global financial crisis. The analysis was carried out utilizing micro-level data from OECD
MultiProd and DynEmp databases, and the observation period is from 2004 to 2018.
In the light of the indicators analysed and presented in this thesis, the changes in the state of
competition do not appear to be the answer to the sluggish productivity growth in Finland after
the global financial crisis. In general, there are no noticeable changes in the state of the
competition after the global financial crisis. In the observation period, Finland has had a lower
productivity dispersion and lower firm mark-ups than in the benchmark, which would actually
indicate a fairly good state of competition. There appear not to be any significant problems with
business dynamics either. On the contrary, the survival and growth of micro-entrants are higher
than in the benchmark. On the other hand, many industries are more concentrated in Finland than
in the benchmark, and the allocative efficiency is lower than in the benchmark. However, even
these indicators do not show significant changes for worse after the financial crisis, and both
indicators have remained stable throughout the observation period.
finanssikriisin jälkeen. Heikko kilpailu markkinoilla on taloustieteellisessä kirjallisuudessa
yhdistetty matalampaan tuottavuuteen, sillä kilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan ja
kiihdyttää ’luovaa tuhoa’, jotka puolestaan ovat Schumpeterin endogeenisen kasvuteorian
mukaan ensisijaisia tuottavuuskasvun lähteitä.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia, onko yksityisellä sektorilla tapahtunut
muutoksia kilpailutilanteessa, jotka olisivat vaikuttaneet Suomen hidastuneeseen
tuottavuuskasvuun finanssikriisin jälkeen. Tutkielman empiirisessä osiossa tätä kysymystä
tarkastellaan analysoimalla useita staattisia ja dynaamisia kilpailun mittareita. Mittareita
tarkastellaan niin absoluuttisesti kuin myös vertailemalla Suomen arvoja vertailumaajoukon
keskimääräisiin arvoihin. Lopulta mittareiden osoittamia mahdollisia kilpailun tilassa
tapahtuneita muutoksia verrataan finanssikriisin aikana ja sen jälkeen tapahtuneisiin työn
tuottavuuden muutoksiin. Tutkielmassa käytettävä mikrotason data on peräisin OECD:n
MultiProd ja DynEmp tietokannoista, ja havaintojaksona on vuodet 2004–2018.
Tutkielmassa tarkasteltujen kilpailun mittareiden perusteella kilpailutilanteessa tapahtuneet
muutokset eivät vaikuta olleen syynä Suomen heikompaan tuottavuuskasvuun finanssikriisin
jälkeen. Yleisesti ottaen, markkinoiden kilpailutilanteessa ei ole tapahtunut huomattavaa
muutosta finanssikriisin jälkeen. Suomessa on havaintojaksolla ollut vertailumaajoukkoa
matalampi tuottavuuden hajonta ja matalammat yritysten katteet, mikä viittaisi oikeastaan melko
hyvään kilpailutilanteeseen. Myöskään yritysdynamiikassa ei vaikuta olevan merkittäviä
ongelmia, vaan päinvastoin, markkinoille tulevien mikroyritysten selviytyminen ja kasvu ovat
vertailumaajoukkoa korkeammalla tasolla. Toisaalta markkinat ovat Suomessa monella alalla
keskittyneemmät, ja allokaatio tehokkuus on matalampi kuin vertailumaajoukossa. Näissäkään
mittareissa ei kuitenkaan huomata tapahtuneen merkittävää muutosta huonompaan suuntaan
finanssikriisin jälkeen, vaan kumpikin mittari on pysynyt tasaisena koko havaintojakson ajan.