Lähisuhdeväkivallan vaikutus lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen
Hoppari, Janniina (2022-05-19)
Lähisuhdeväkivallan vaikutus lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen
(19.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438423
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438423
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee lähisuhdeväkivaltaa ja huoltoriitoja. Tarkoituksenani on selvittää normipohja lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen ratkaisemisessa tuomioistuimessa, joissa on taustalla väkivaltaa sekä selvittää, miten lähisuhdeväkivallasta esitetyt väitteet vaikuttavat tuomioistuimen päätökseen lapsen huoltomuodon, asumisen ja tapaamisoikeuden osalta.
Tutkimukseni on osin lainopillinen ja osin oikeussosiologinen. Hyödynnän tutkimuksessani yhteyshakuista lainopillista metodia voimassa olevan oikeuden systematisointiin ja tulkintaan huoltoriitoihin liittyen. Yhteishakuinen lainoppi mahdollistaa tutkimuksen tarkastelun yli oikeuden- ja tieteidenalojen rajojen. Keskeisimpinä lähteinä käytän tutkimuksessa lapsioikeudellista kirjallisuutta ja muuta oikeustieteellistä kirjallisuutta, keskeisimpiä kansallisia ja kansainvälisimpiä säädöksiä, erityisesti lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä siihen liittyvää lainvalmisteluaineistoa ja korkeimman oikeuden ratkaisuja sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Lisäksi hyödynnän tutkimuksessani yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta erityisesti lähisuhdeväkivaltaan liittyen.
Koska tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita myös siitä, miten lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvää lainsäädäntöä sovelletaan käytännössä, tarkastelen tutkimuksessa myös empiiristä lähdemateriaalia. Tutkimusta varten pyysin eri kokoisia ja eri puolella Suomea sijaitsevia käräjäoikeuksia toimittamaan aikavälillä 1.12.2019-31.3.2020 riitaisina ratkaisemansa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat riidat. Käräjäoikeuden toimittivat yhteensä 150 ratkaisua, joista tutkimukseen valikoitui 25 tapausta, joissa esitettiin väitteitä lähisuhdeväkivallasta. Tarkastelen empiiristä aineistoa sosiologisen laadullisen metodin avulla ja analysoin aineistoa sisällönanalyysin avulla. Tarkastelen ja tulkitsen sisällönanalyysin tuloksia yhteyshakuisen lainopin lähtökohdista.
Tutkimuksen perusteella lähisuhdeväkivallasta on tullut aikaisempaa näkyvämpää tuomioistuimen perusteluissa, sillä tutkimusaineiston tapauksissa noin puolissa tuomioistuin antaa lähisuhdeväkivallasta esitetyille väitteille välitöntä painoarvoa huoltoriidasta antamassaan päätöksessä. Erityisesti väitteet lapseen kohdistuvasta fyysisestä lähisuhdeväkivallasta sekä vieraannuttamisesta olivat näkyvillä tuomioistuimen päätösten perusteluissa sekä huoltoriitojen lopputuloksissa. Sen sijaan muihin kuin lapsiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jäi tutkimuksessa edelleen varsin näkymättömäksi.
Tutkimukseni on osin lainopillinen ja osin oikeussosiologinen. Hyödynnän tutkimuksessani yhteyshakuista lainopillista metodia voimassa olevan oikeuden systematisointiin ja tulkintaan huoltoriitoihin liittyen. Yhteishakuinen lainoppi mahdollistaa tutkimuksen tarkastelun yli oikeuden- ja tieteidenalojen rajojen. Keskeisimpinä lähteinä käytän tutkimuksessa lapsioikeudellista kirjallisuutta ja muuta oikeustieteellistä kirjallisuutta, keskeisimpiä kansallisia ja kansainvälisimpiä säädöksiä, erityisesti lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä siihen liittyvää lainvalmisteluaineistoa ja korkeimman oikeuden ratkaisuja sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Lisäksi hyödynnän tutkimuksessani yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta erityisesti lähisuhdeväkivaltaan liittyen.
Koska tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita myös siitä, miten lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvää lainsäädäntöä sovelletaan käytännössä, tarkastelen tutkimuksessa myös empiiristä lähdemateriaalia. Tutkimusta varten pyysin eri kokoisia ja eri puolella Suomea sijaitsevia käräjäoikeuksia toimittamaan aikavälillä 1.12.2019-31.3.2020 riitaisina ratkaisemansa lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat riidat. Käräjäoikeuden toimittivat yhteensä 150 ratkaisua, joista tutkimukseen valikoitui 25 tapausta, joissa esitettiin väitteitä lähisuhdeväkivallasta. Tarkastelen empiiristä aineistoa sosiologisen laadullisen metodin avulla ja analysoin aineistoa sisällönanalyysin avulla. Tarkastelen ja tulkitsen sisällönanalyysin tuloksia yhteyshakuisen lainopin lähtökohdista.
Tutkimuksen perusteella lähisuhdeväkivallasta on tullut aikaisempaa näkyvämpää tuomioistuimen perusteluissa, sillä tutkimusaineiston tapauksissa noin puolissa tuomioistuin antaa lähisuhdeväkivallasta esitetyille väitteille välitöntä painoarvoa huoltoriidasta antamassaan päätöksessä. Erityisesti väitteet lapseen kohdistuvasta fyysisestä lähisuhdeväkivallasta sekä vieraannuttamisesta olivat näkyvillä tuomioistuimen päätösten perusteluissa sekä huoltoriitojen lopputuloksissa. Sen sijaan muihin kuin lapsiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta jäi tutkimuksessa edelleen varsin näkymättömäksi.