Perusopetuksen rehtoreiden kriisijohtamisen toimenpiteet koulujen koronakriisissä
Peltola, Jussi-Pekka; Metsi, Roy (2022-05-05)
Perusopetuksen rehtoreiden kriisijohtamisen toimenpiteet koulujen koronakriisissä
(05.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438407
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052438407
Tiivistelmä
Maaliskuussa 2020 Suomessa astui voimaan laajat rajoitustoimet maailmanlaajuisen COVID-19 pandemian johdosta. Laajat rajoitustoimet koskettivat useita yhteiskunnan osa-alueita, myös koulutussektoria. Peruskoulut siirtyivät etäopetukseen, jossa opetus toteutettiin hyödyntäen tietotekniikkaa ja etäyhteyksiä. Suomalaisille peruskouluille etäopetussiirtymä asetti uuden haasteen luoda toimivat etäopetuksen käytännöt turvatakseen laadukkaan perusopetuksen jatkumisen. Oppilaitostasolla rehtorit toimivat koulujensa kriisijohtajina johtaessaan koulujensa opetus- ja kasvatustoimintaa uudella tavalla.
Tässä tutkimuksessa keskitytään rehtoreiden kriisijohtamisen toimenpiteisiin. Tutkimuksessa etsitään kvantitatiivisin tutkimuskeinoin uutta tietoa siitä, mitkä kriisijohtamisen toimenpiteet työllistivät rehtoreita eniten ja mitkä toimenpiteet he kokivat tärkeimmiksi koulujen pyrkimyksessä jatkaa laadukasta perusopetusta koronakriisissä. Lisäksi tutkimus selvittää rehtoreiden taustatekijöiden yhteyttä kriisijohtamisen toimenpiteiden työllistävyyteen ja tärkeyteen. Tutkimuksen määrällinen aineisto koostuu 113 rehtorin vastauksesta. Tutkimuksessa luodaan koulujen kriisijohtamisen viitekehys aiemman kansainvälisen tutkimuksen perusteella rehtorin näkökulmasta käsin.
Koronakriisiaika on ollut kaikkiaan erittäin työllistävää aikaa rehtoreille. Tulosten mukaan rehtoreita eniten työllistäneet kriisijohtamisen toimenpiteet olivat viestintä ja vuorovaikutus, sekä opettajien tukeminen koulujen koronakriisissä. Rehtorit kokivat arvion mukaan tärkeimmiksi laadukkaan perusopetuksen kannalta. Tutkimuksessa nousee esille myös selkeän viranomaisviestinnän merkitys rehtoreiden kriisijohtamisen kannalta.
Tässä tutkimuksessa keskitytään rehtoreiden kriisijohtamisen toimenpiteisiin. Tutkimuksessa etsitään kvantitatiivisin tutkimuskeinoin uutta tietoa siitä, mitkä kriisijohtamisen toimenpiteet työllistivät rehtoreita eniten ja mitkä toimenpiteet he kokivat tärkeimmiksi koulujen pyrkimyksessä jatkaa laadukasta perusopetusta koronakriisissä. Lisäksi tutkimus selvittää rehtoreiden taustatekijöiden yhteyttä kriisijohtamisen toimenpiteiden työllistävyyteen ja tärkeyteen. Tutkimuksen määrällinen aineisto koostuu 113 rehtorin vastauksesta. Tutkimuksessa luodaan koulujen kriisijohtamisen viitekehys aiemman kansainvälisen tutkimuksen perusteella rehtorin näkökulmasta käsin.
Koronakriisiaika on ollut kaikkiaan erittäin työllistävää aikaa rehtoreille. Tulosten mukaan rehtoreita eniten työllistäneet kriisijohtamisen toimenpiteet olivat viestintä ja vuorovaikutus, sekä opettajien tukeminen koulujen koronakriisissä. Rehtorit kokivat arvion mukaan tärkeimmiksi laadukkaan perusopetuksen kannalta. Tutkimuksessa nousee esille myös selkeän viranomaisviestinnän merkitys rehtoreiden kriisijohtamisen kannalta.