Äidin raskausspesifi ahdistus ja siihen liittyvät tekijät : Sosioekonomisten tekijöiden, ensisynnyttäjyyden, elintapoihin liittyvien tekijöiden, äidin temperamentin, masennus- ja ahdistusoireilun, coping-keinojen ja parisuhdetyytyväisyyden yhteys äidin raskausspesifiin ahdistukseen

Abstract

Tutkimus äidin raskausspesifiin ahdistukseen yhteydessä olevista tekijöistä on vähäistä. Raskausspesifi ahdistus on yksi raskausajan stressin muoto, joka voi näyttäytyä äideillä esimerkiksi synnytykseen liittyvinä pelkoina, pelkoina lapsen psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä sekä huolina oman ulkonäön muutoksista. Raskausspesifin ahdistuksen on todettu olevan jossain määrin negatiivisella tavalla yhteyksissä muun muassa raskauden kulkuun ja synnytykseen, sikiön ja lapsen kehitykseen, äidin ja lapsen väliseen suhteeseen sekä äidin kokemukseen vanhempana olemisesta. Aikaisempi tutkimus äidin raskausspesifiin ahdistukseen liittyvistä tekijöistä on keskittynyt pääosin tyypillisimpien taustamuuttujien, kuten sosioekonomisen statuksen, äidin iän, synnytysten lukumäärä sekä elintapojen huomioimiseen. Tässä tutkielmassa tarkoituksena on näiden muuttujien lisäksi selvittää monimutkaisten psykologisten ilmiöiden ja ominaisuuksien yhteyksiä raskausspesifin ahdistuksen ilmenemiseen. Tässä tutkielmassa selittävinä tekijöinä tarkastellaan äidin ikää, ensisynnyttäjyyttä, koulutustasoa, kuukausituloja, tupakointia, mielialalääkkeiden käyttöä, äidin temperamenttia sekä ahdistus- ja masennusoireita, äidin suotuisien coping-keinojen käyttöä sekä parisuhdetyytyväisyyttä. Tutkielman aineisto on osa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta (N = 2774). Tieto äidin psyykkisistä oireista ja muista ominaisuuksista kerättiin itseraportointikyselyillä, raskausspesifi ahdistus: PRAQ-R2 (The Pregnancy-Related Anxiety Questionnaire Revised 2), ahdistus: SCL-90 (The Symptom Checklist 90), ahdistuneisuusosio, masennus: EPDS (The Edinburgh Postnatal Depression Scale), temperamentti: ATQ-SF (The Adult Temperament Questionnaire Short Form), coping-keinot: CD-RISC-10 (The Connor Davidson resilience scale), parisuhdetyytyväisyys: RDAS (The Revised Dyadic Adjustment Scale). Äidit täyttivät psyykkisiä oireita mittaavat kyselyt kolmessa raskausajan mittauspisteessä (raskausviikoilla 14, 24 ja 34). Temperamenttia kartoitettiin vuosi lapsen syntymän jälkeen ja coping-keinoja ensimmäisessä raskausajan mittauspisteessä. Parisuhdetyytyväisyyttä kartoitettiin raskausviikolla 34. Taustamuuttujien tiedot saatiin osittain kansallisesta syntymärekisteristä. Tämän tutkielman mukaan raskausspesifiin ahdistuksen ilmenemiseen oli yhteyksissä erityisesti ensisynnyttäjyys, äidin temperamentin alaluokka negatiivinen affektiivisuus sekä ahdistus- ja masennusoireilu. Suotuisten coping-keinojen ja mielialalääkkeiden käyttö näyttäytyivät suojaavina tekijöinä. Tupakointi oli yhteydessä raskausspesifiin ahdistukseen mallissa, jossa oli mukana ahdistuneisuus muttei masennusta. Tulokset tuovat vahvistusta aiemmalle tutkimukselle ja antavat uutta tietoa äidin temperamentin yhteydestä raskausspesifin ahdistuksen ilmenemiseen. Tulokset auttavat ymmärtämään raskausspesifin ahdistukseen liittyviä tekijöitä. Tämä voi auttaa tunnistamaan raskausspesifin ahdistuksen riskissä tai yleisesti erityisen haavoittuvassa asemassa olevia äitejä yhä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin raskausspesifin ahdistuksentaustalla vaikuttaviin tekijöihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan äidin raskausajan hyvinvointia tukevien interventioiden avulla.