”Meillä naisillakin on tehtävä” : Naisihanne ja naisen rooli espanjalaisten falangistien ja suomalaisten valkoisten naisten järjestölehdissä sisällissotien jälkeen
Semi, Veera (2022-04-22)
”Meillä naisillakin on tehtävä” : Naisihanne ja naisen rooli espanjalaisten falangistien ja suomalaisten valkoisten naisten järjestölehdissä sisällissotien jälkeen
(22.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039542
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039542
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee suomalaisten valkoisten ja espanjalaisten falangististen naisten näkemyksiä ihanteellisen naisen tehtävästä yhteiskunnassa kummankin maan sisällissodan jälkeen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vertailevasta näkökulmasta, millaisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä naisten näkökannoissa ja toiminnassa oli.
Tutkielman alkuperäisaineistona on kaksi naisten järjestölehteä, jotka ovat Suomalaisen puolueen ja myöhemmin Kansallisen Kokoomuksen Naisvaliokunnan julkaisema Suomen Nainen vuosilta 1918–1919 ja Francon Falangin naisjärjestön Sección Femeninan Y. Revista para la mujer vuosilta 1938–1940. Lehdistöaineiston avulla tutkielmassa selvitetään, millaiseksi naiset itse määrittelivät naisen roolin ja tehtävän sisällissotien jälkeisessä yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan naisihannetta sekä äitiyden käytännöllistä ja ideologista merkitystä tutkimuksen kohteena olevalle naisjoukolle. Tutkielman metodit ovat vertaileva historiantutkimus ja laadullinen sisällönanalyysi.
Espanjalaisten ja suomalaisten naisten aatemaailmojen perusta oli samankaltainen, ja se perustui voimakkaalle isänmaallisuudelle ja uskonnollisuudelle sekä käsitykselle kahdesta erilaisesta sukupuolesta, joilla oli omat tehtävänsä yhteiskunnassa. Ihanteellinen nainen hyödynsi luontaisia vahvuuksiaan, korkeampaa moraalia, hoivaviettiä, iloisuutta ja välittämistä perheenäitinä, joka huolehti kodin viihtyvyydestä, kasvatti lapsiaan ja oli aviomiehensä tukipilari. Naisen tärkein tehtävä yhteiskunnassa oli äitiys.
Nainen ei voinut huolehtia perheestä ja käydä töissä yhtäaikaisesti. Yhteiskunnassa naiset saattoivat toimia naisellisilla aloilla, kuten esimerkiksi perheiden ja lasten asioiden, kasvatuksen ja sosiaalisten kysymysten parissa. Suomalaiset naiset osallistuivat näillä aloilla myös politiikkaan, espanjalaiset naiset eivät kokeneet politiikan kuuluvan ollenkaan naisille. Naimattomat naiset saattoivat omistautua työnteolle ja kansalaistoiminnalle yhteiskunnallisina äiteinä. Naiset näkivät roolinsa aatteellisesti paremman yhteiskunnan luomisessa tärkeänä.
Tutkielman alkuperäisaineistona on kaksi naisten järjestölehteä, jotka ovat Suomalaisen puolueen ja myöhemmin Kansallisen Kokoomuksen Naisvaliokunnan julkaisema Suomen Nainen vuosilta 1918–1919 ja Francon Falangin naisjärjestön Sección Femeninan Y. Revista para la mujer vuosilta 1938–1940. Lehdistöaineiston avulla tutkielmassa selvitetään, millaiseksi naiset itse määrittelivät naisen roolin ja tehtävän sisällissotien jälkeisessä yhteiskunnassa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan naisihannetta sekä äitiyden käytännöllistä ja ideologista merkitystä tutkimuksen kohteena olevalle naisjoukolle. Tutkielman metodit ovat vertaileva historiantutkimus ja laadullinen sisällönanalyysi.
Espanjalaisten ja suomalaisten naisten aatemaailmojen perusta oli samankaltainen, ja se perustui voimakkaalle isänmaallisuudelle ja uskonnollisuudelle sekä käsitykselle kahdesta erilaisesta sukupuolesta, joilla oli omat tehtävänsä yhteiskunnassa. Ihanteellinen nainen hyödynsi luontaisia vahvuuksiaan, korkeampaa moraalia, hoivaviettiä, iloisuutta ja välittämistä perheenäitinä, joka huolehti kodin viihtyvyydestä, kasvatti lapsiaan ja oli aviomiehensä tukipilari. Naisen tärkein tehtävä yhteiskunnassa oli äitiys.
Nainen ei voinut huolehtia perheestä ja käydä töissä yhtäaikaisesti. Yhteiskunnassa naiset saattoivat toimia naisellisilla aloilla, kuten esimerkiksi perheiden ja lasten asioiden, kasvatuksen ja sosiaalisten kysymysten parissa. Suomalaiset naiset osallistuivat näillä aloilla myös politiikkaan, espanjalaiset naiset eivät kokeneet politiikan kuuluvan ollenkaan naisille. Naimattomat naiset saattoivat omistautua työnteolle ja kansalaistoiminnalle yhteiskunnallisina äiteinä. Naiset näkivät roolinsa aatteellisesti paremman yhteiskunnan luomisessa tärkeänä.