Ulkomaisten sääntelymallien hyödyntäminen tekijänoikeuden panttauksessa
Härkönen, Jenna (2022-04-29)
Ulkomaisten sääntelymallien hyödyntäminen tekijänoikeuden panttauksessa
(29.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039684
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039684
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää tekijänoikeuden panttauskelpoisuutta niin kansallisessa kuin kansainvälisessä oikeudessa tarkastelemalla eri valtioiden tekijänoikeuslainsäädäntöä sekä esinevakuusjärjestelmiä. Tutkielman ytimessä on ulkomaisten tekijänoikeuden panttausta koskevien sääntelymallien selvittäminen, minkä avulla on tarkoitus kartoittaa niiden hyödyntämiskelpoisuutta kansallisella tasolla.
Tutkielmassa käytetään lainopillista menetelmää, jonka avulla ensin selvitetään Suomessa vallitsevaa oikeustilaa koskien tekijänoikeuden panttausta. Pääasiallisina metodeina tutkielmassa ovat oikeusvertailu ja de lege ferenda. Oikeusvertailun kohteena ovat ulkomainen lainsäädäntö ja esinevakuusjärjestelmät, minkä tarkoituksena on selvittää, kuinka muissa valtioissa tekijänoikeuden panttausta säännellään. De lege ferenda -menetelmän avulla on tarkoitus löytää mahdollisia ratkaisuja siihen, miten kansallista lainsäädäntöämme voitaisiin kehittää ja kuinka ulkomaisia sääntelymalleja voitaisiin hyödyntää, jotta tekijänoikeutta voitaisiin käyttää panttiobjektina myös Suomessa.
Tutkielmassa havaittiin, että Suomessa tekijänoikeuden panttausta koskeva oikeustila on epäselvä ensisijaisesti siksi, että panttioikeuden julkivarmistamisen toteuttaminen on epävarmaa. Sen sijaan joissakin valtioissa lainsäädäntö mahdollistaa tekijänoikeuden panttauksen ilman epävarmuutta. Näissä valtioissa tekijänoikeuden panttaus ja etenkin panttioikeuden julkivarmistaminen on mahdollistettu ensinnäkin tekijänoikeuslain mukaisella rekisteröinnillä. Toiseksi tehokkaan panttioikeuden perustaminen tekijänoikeuteen on mahdollista rekisteröimällä panttioikeus yleiseen vakuusoikeuksia koskevaan rekisteriin, minkä lainsäädännöllinen perusta on tekijänoikeuslain ulkopuolella.
Kansallisen lainsäädäntömme kehittämiseksi olisi tarkoituksenmukaista muuttaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ja luoda tekijänoikeuksille teollisoikeuksia vastaava rekisterijärjestelmä. Rekisteri perustettaisiin ensisijaisesti palvelemaan tekijänoikeuden vakuuskäyttöä ja panttaussopimuksen kirjaamisella voitaisiin toteuttaa julkivarmistus ja siten mahdollistaa tehokkaan panttioikeuden perustaminen tekijänoikeuteen. Toinen vaihtoehto olisi yleisen vakuusoikeuksia koskevan rekisterin perustaminen, mikä kuitenkin edellyttäisi koko kansallisen esinevakuusoikeuden läpi käyntiä.
Tutkielmassa käytetään lainopillista menetelmää, jonka avulla ensin selvitetään Suomessa vallitsevaa oikeustilaa koskien tekijänoikeuden panttausta. Pääasiallisina metodeina tutkielmassa ovat oikeusvertailu ja de lege ferenda. Oikeusvertailun kohteena ovat ulkomainen lainsäädäntö ja esinevakuusjärjestelmät, minkä tarkoituksena on selvittää, kuinka muissa valtioissa tekijänoikeuden panttausta säännellään. De lege ferenda -menetelmän avulla on tarkoitus löytää mahdollisia ratkaisuja siihen, miten kansallista lainsäädäntöämme voitaisiin kehittää ja kuinka ulkomaisia sääntelymalleja voitaisiin hyödyntää, jotta tekijänoikeutta voitaisiin käyttää panttiobjektina myös Suomessa.
Tutkielmassa havaittiin, että Suomessa tekijänoikeuden panttausta koskeva oikeustila on epäselvä ensisijaisesti siksi, että panttioikeuden julkivarmistamisen toteuttaminen on epävarmaa. Sen sijaan joissakin valtioissa lainsäädäntö mahdollistaa tekijänoikeuden panttauksen ilman epävarmuutta. Näissä valtioissa tekijänoikeuden panttaus ja etenkin panttioikeuden julkivarmistaminen on mahdollistettu ensinnäkin tekijänoikeuslain mukaisella rekisteröinnillä. Toiseksi tehokkaan panttioikeuden perustaminen tekijänoikeuteen on mahdollista rekisteröimällä panttioikeus yleiseen vakuusoikeuksia koskevaan rekisteriin, minkä lainsäädännöllinen perusta on tekijänoikeuslain ulkopuolella.
Kansallisen lainsäädäntömme kehittämiseksi olisi tarkoituksenmukaista muuttaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ja luoda tekijänoikeuksille teollisoikeuksia vastaava rekisterijärjestelmä. Rekisteri perustettaisiin ensisijaisesti palvelemaan tekijänoikeuden vakuuskäyttöä ja panttaussopimuksen kirjaamisella voitaisiin toteuttaa julkivarmistus ja siten mahdollistaa tehokkaan panttioikeuden perustaminen tekijänoikeuteen. Toinen vaihtoehto olisi yleisen vakuusoikeuksia koskevan rekisterin perustaminen, mikä kuitenkin edellyttäisi koko kansallisen esinevakuusoikeuden läpi käyntiä.