Adjektiivien sananlöytämiskuntoutus afasiassa : tapaustutkimus
Kiuru, Katariina (2022-05-20)
Adjektiivien sananlöytämiskuntoutus afasiassa : tapaustutkimus
(20.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039405
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039405
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, voidaanko kuntoutuksella parantaa tunnetta kuvaavien adjektiivien sananlöytämistä afasiassa. Aihetta on tutkittu kansainvälisestikin vasta vähän, eikä vastaavaa tutkimusta tiettävästi ole tehty suomenkielisellä tutkittavalla. Adjektiivit ovat kuitenkin yleisiä puheessa, ja niitä tarvitaan varsinkin tunteiden ja mielipiteiden ilmaisuun, minkä on todettu olevan afaattisille ihmisille tärkeä tavoite. Kuntoutusvaikutusten selvittämiseksi tutkielmassa tarkastellaan välittömiä suoria vaikutuksia harjoiteltuihin adjektiiveihin, yleistymisvaikutuksia harjoittelemattomiin sanoihin harjoitellussa tehtävässä ja harjoittelemattomaan tehtävään sekä näiden pitkäaikaisvaikutuksia.
Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa afaattinen henkilö osallistui adjektiivien sananlöytämiskuntoutukseen. Kuntoutusjakso kesti kuusi viikkoa, jonka aikana tutkittava harjoitteli tietokoneella itsenäisesti sekä kahdesti viikossa ohjatusti. Kuntoutusmateriaalissa kuhunkin kuvaan oli yhdistetty kolme kuvaan sopivaa adjektiivia, jotka tutkittava kuuli, luki ja toisti. Kuntoutuksen aikana tehtiin myös kerran viikossa uutisen tai mielipiteen kerrontaharjoituksia. Sanasujuvuustyyppisillä tunnesanatehtävillä tehtiin kolme mittausta ennen kuntoutusta, viisi sen aikana, yksi kuntoutuksen päättymispäivänä ja kolme sen jälkeen. Useiden mittauspisteiden ansiosta kuntoutumisen suuntaa voitiin arvioida tilastollisesti Weighted Statistics -analyysimenetelmällä.
Tulosten perusteella harjoiteltujen käsitteiden tuotto parani kuntoutuksen myötä tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi havaittiin merkitsevää yleistymistä harjoittelemattomien sanojen tuottoon harjoitellussa tehtävässä mutta ei harjoittelemattomaan tehtävään. Kaikki välittömät suorat ja yleistymisvaikutukset olivat viikon ja kuukauden kuluttua tehdyissä pitkäaikaismittauksissa merkitsevästi parempia verrattuna alkuarvioon. Kolmen kuukauden kuluttua havaittiin harjoiteltujen adjektiivien tuoton ja yleistymisvaikutuksen harjoittelemattomaan tehtävään olevan yhä merkitseviä, mutta harjoittelemattomien sanojen tuotto harjoitellussa tehtävässä ei enää eronnut merkitsevästi alkuarviosta.
Tämän tutkielman perusteella adjektiivien kuntoutus on mahdollista perinteisillä sananlöytämiskuntoutuksen menetelmillä. Tunnetta kuvaavat adjektiivit ovat keskustelemiselle tärkeitä ja niitä olisi hyvä valita mukaan afasiakuntoutukseen. Tällainen kuntoutus voisi sopia ainakin sellaisille henkilöille, joilla on lievä afasia ja jotka ovat motivoituneita itsenäiseen harjoitteluun. Säännöllinen kotiharjoittelu voisi vapauttaa puheterapeuttien rajallisia resursseja ja edistää afasiasta kuntoutumista.
Tutkielma toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa afaattinen henkilö osallistui adjektiivien sananlöytämiskuntoutukseen. Kuntoutusjakso kesti kuusi viikkoa, jonka aikana tutkittava harjoitteli tietokoneella itsenäisesti sekä kahdesti viikossa ohjatusti. Kuntoutusmateriaalissa kuhunkin kuvaan oli yhdistetty kolme kuvaan sopivaa adjektiivia, jotka tutkittava kuuli, luki ja toisti. Kuntoutuksen aikana tehtiin myös kerran viikossa uutisen tai mielipiteen kerrontaharjoituksia. Sanasujuvuustyyppisillä tunnesanatehtävillä tehtiin kolme mittausta ennen kuntoutusta, viisi sen aikana, yksi kuntoutuksen päättymispäivänä ja kolme sen jälkeen. Useiden mittauspisteiden ansiosta kuntoutumisen suuntaa voitiin arvioida tilastollisesti Weighted Statistics -analyysimenetelmällä.
Tulosten perusteella harjoiteltujen käsitteiden tuotto parani kuntoutuksen myötä tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi havaittiin merkitsevää yleistymistä harjoittelemattomien sanojen tuottoon harjoitellussa tehtävässä mutta ei harjoittelemattomaan tehtävään. Kaikki välittömät suorat ja yleistymisvaikutukset olivat viikon ja kuukauden kuluttua tehdyissä pitkäaikaismittauksissa merkitsevästi parempia verrattuna alkuarvioon. Kolmen kuukauden kuluttua havaittiin harjoiteltujen adjektiivien tuoton ja yleistymisvaikutuksen harjoittelemattomaan tehtävään olevan yhä merkitseviä, mutta harjoittelemattomien sanojen tuotto harjoitellussa tehtävässä ei enää eronnut merkitsevästi alkuarviosta.
Tämän tutkielman perusteella adjektiivien kuntoutus on mahdollista perinteisillä sananlöytämiskuntoutuksen menetelmillä. Tunnetta kuvaavat adjektiivit ovat keskustelemiselle tärkeitä ja niitä olisi hyvä valita mukaan afasiakuntoutukseen. Tällainen kuntoutus voisi sopia ainakin sellaisille henkilöille, joilla on lievä afasia ja jotka ovat motivoituneita itsenäiseen harjoitteluun. Säännöllinen kotiharjoittelu voisi vapauttaa puheterapeuttien rajallisia resursseja ja edistää afasiasta kuntoutumista.