Lastensuojelun asiakkaiden kokemuksia kouluhyvinvoinnistaan sekä opettatajalta saamastaan kouluhyvinvoinnin tuesta
Kattainen, Essi; Koivunen, Emma (2022-05-06)
Lastensuojelun asiakkaiden kokemuksia kouluhyvinvoinnistaan sekä opettatajalta saamastaan kouluhyvinvoinnin tuesta
Kattainen, Essi
Koivunen, Emma
(06.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039766
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039766
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin lastensuojelun asiakkaiden kokemuksia kouluhyvinvoinnistaan sekä selvitettiin, millaisiksi nuoret olivat kokeneet Konun (2002) koulun hyvinvointimallin tekijät heidän kouluhyvinvoinnilleen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, millaista kouluhyvinvoinnin tukea haastatellut nuoret olivat saaneet ja millaista tukea he olisivat kaivanneet. Lisäksi selvitettiin nuorten kokemuksia opettajistaan ja täten opettajaoppilassuhteen merkitystä kouluhyvinvoinnille.
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, jonka runko pohjautui Konun (2002) koulun hyvinvointimalliin. Kouluhyvinvoinnin teemat tässä tutkimuksessa olivat Konun (2002) mukaan mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, sosiaaliset suhteet, terveydentila sekä koulun olosuhteet. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan (N=8) nuorta ja heidän haastattelunsa toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen osallistujat valittiin harkinnanvaraisella otannalla siten, että osallistujat hakeutuivat haastatteluun oman mielenkiintonsa mukaan lastensuojelujärjestöjen sekä sosiaalisen median ilmoituksen kautta. Aineistoa analysoitiin laadullisin menetelmin teemoittelua ja tyypittelyä hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti sosiaaliset suhteet ja kaverisuhteet ovat kouluhyvinvoinnin teema, jonka nuoret kokivat merkitykselliseksi kouluhyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksessa kouluhyvinvoinnin kokemukset tyypiteltiin neljään kouluhyvinvointiprofiiliin. Nämä olivat neutraalit kouluun sopeutujat, ristiriitaisesti kokijat, tyytyväiset koulunkävijät sekä koulun läpi selviytyjä. Nuorten opettajaltaan saama kouluhyvinvoinnin tuki kategorisoitiin henkiseen ja sosioemotionaaliseen tukeen, koulukäynnin järjestelyjen tukeen, opettaja tuen piiriin ohjaajana sekä muuhun tukeen. Merkittävään asemaan opettajalta saadusta tuesta nousi erityisesti henkinen ja sosioemotionaalinen tuki sekä koulunkäynninjärjestelyjen osalta joustavuus. Opettajaoppilassuhde nähtiin merkittävänä tekijänä kouluhyvinvoinnille. Kouluhyvinvointia edistävälle opettajaoppilassuhteelle olennaisena nähtiin opettajan osoittama aito kohtaaminen, välittäminen, kannustus ja kiinnostus oppilaan asioista.
Tutkimuksen tulokset tuovat arvokasta tietoa siitä, mitä nuoret kokevat tärkeänä kouluhyvinvointinsa kannalta ja mitä he olisivat kaivanneet kouluhyvinvointinsa tueksi. Tämän tutkimuksen tuottaman tiedon valossa nuorten kanssa toimivat ja työskentelevät pystyvät pohtimaan mahdollisuuksia tukea nuoria ja heidän kouluhyvinvointiaan entistä paremmin. Lisäksi nuorten kanssa työskentelevät pystyvät reflektoimaan omia keinojaan tukea nuoria.
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, jonka runko pohjautui Konun (2002) koulun hyvinvointimalliin. Kouluhyvinvoinnin teemat tässä tutkimuksessa olivat Konun (2002) mukaan mahdollisuus itsensä toteuttamiseen, sosiaaliset suhteet, terveydentila sekä koulun olosuhteet. Tutkimukseen osallistui yhteensä kahdeksan (N=8) nuorta ja heidän haastattelunsa toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tutkimuksen osallistujat valittiin harkinnanvaraisella otannalla siten, että osallistujat hakeutuivat haastatteluun oman mielenkiintonsa mukaan lastensuojelujärjestöjen sekä sosiaalisen median ilmoituksen kautta. Aineistoa analysoitiin laadullisin menetelmin teemoittelua ja tyypittelyä hyödyntäen.
Tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti sosiaaliset suhteet ja kaverisuhteet ovat kouluhyvinvoinnin teema, jonka nuoret kokivat merkitykselliseksi kouluhyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksessa kouluhyvinvoinnin kokemukset tyypiteltiin neljään kouluhyvinvointiprofiiliin. Nämä olivat neutraalit kouluun sopeutujat, ristiriitaisesti kokijat, tyytyväiset koulunkävijät sekä koulun läpi selviytyjä. Nuorten opettajaltaan saama kouluhyvinvoinnin tuki kategorisoitiin henkiseen ja sosioemotionaaliseen tukeen, koulukäynnin järjestelyjen tukeen, opettaja tuen piiriin ohjaajana sekä muuhun tukeen. Merkittävään asemaan opettajalta saadusta tuesta nousi erityisesti henkinen ja sosioemotionaalinen tuki sekä koulunkäynninjärjestelyjen osalta joustavuus. Opettajaoppilassuhde nähtiin merkittävänä tekijänä kouluhyvinvoinnille. Kouluhyvinvointia edistävälle opettajaoppilassuhteelle olennaisena nähtiin opettajan osoittama aito kohtaaminen, välittäminen, kannustus ja kiinnostus oppilaan asioista.
Tutkimuksen tulokset tuovat arvokasta tietoa siitä, mitä nuoret kokevat tärkeänä kouluhyvinvointinsa kannalta ja mitä he olisivat kaivanneet kouluhyvinvointinsa tueksi. Tämän tutkimuksen tuottaman tiedon valossa nuorten kanssa toimivat ja työskentelevät pystyvät pohtimaan mahdollisuuksia tukea nuoria ja heidän kouluhyvinvointiaan entistä paremmin. Lisäksi nuorten kanssa työskentelevät pystyvät reflektoimaan omia keinojaan tukea nuoria.