Kuudesluokkalaiset taideteosten tarkastelijoina : Ryhmähaastattelun ja kirjoitelmien sisällönanalyysi
Sihvonen, Jannina (2022-05-09)
Kuudesluokkalaiset taideteosten tarkastelijoina : Ryhmähaastattelun ja kirjoitelmien sisällönanalyysi
Sihvonen, Jannina
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039754
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039754
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten kuudesluokkalaiset tarkastelevat taidekuvia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan aiheesta löytyvää aiempaa tutkimusta visuaalisesta lukutaidosta ja lapsista taiteen katsojina. Lisäksi käsitellään Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määriteltyjä kuudennen luokan tavoitteita hyvän osaamisen kriteereitä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus ja sen aineisto kerättiin maaliskuussa 2021. Tutkimukseen osallistui yhdeksäntoista kuudennen luokan oppilasta eräästä Pirkanmaalaisesta peruskoulusta. Tutkimusaineisto kerättiin etäyhteyksiä hyödyntäen kahden peräkkäisen kuvataiteen oppitunnin aikana. Ensimmäisellä tunnilla luokan kanssa käytiin ohjattu ryhmähaastattelu taideteoksesta ja seuraavalla tunnilla tutkittavat saivat valita kolmesta tyyliltään erilaisesta teosvaihtoehdosta yhden, josta kirjoittivat teosanalyysit. Ryhmähaastattelun litteraatti ja kirjalliset teosanalyysit on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Analyysin myötä muodostuneet tulokset jakautuivat tutkimuskysymysten mukaisesti seuraavasti. Ensimmäinen tutkimuskysymys kohdistui siihen, mistä kuudesluokkalaiset puhuvat, kun he puhuvat kuvataiteesta. Kysymys jakautui kahteen alakysymykseen, joista ensimmäisessä tarkastellaan mihin teoksen piirteisiin kuudesluokkalaiset kiinnittävät teoksissa huomiota. Toinen alakysymys puolestaan kohdistui siihen, mitä teoksen ilmaisun ja esitystavan piirteitä kuudesluokkalaiset tarkastelevat teoksissa. Erityisesti teoksissa kiinnitettiin huomiota teosten aiheisiin ja väreihin. Teosten aiheen kuvaaminen jakautui kahteen ryhmään: teoksen elementtejä luettelevaan ja teosta kuvailevaan ja tulkitsevaan ryhmään. Teosten muodon piirteisiin kiinnitettiin vain vähän huomiota muuten, kuin teoksessa käytettyjen värien osalta. Värejä nimettiin ja niiden luoma vaikutelma teoksissa tunnistettiin. Myös värien symbolisia merkityksiä tuotiin esille. Teoksen ilmaisussa ja esitystavassa kuudesluokkalaiset arvostivat teoksen esittävyyttä. Esittävyyden vaatimus ilmeni kaikkien teosten tarkastelussa, myös abstraktista teoksesta pyrittiin nimeämään mitä se esittää. Esittävyyden ohella erityisesti realistisessa teoksessa arvostettiin teoksen yksityiskohtaista ja luonnollista esitystapaa. Abstrakti teos koettiin osin hämmentävänä, mutta sen omaperäisyyttä ja värienkäyttöä arvostettiin.
Toinen pääkysymys kohdistui siihen, mitä näkökulmia kuudesluokkalaiset käyttivät teoksia tarkastellessaan. Aineiston analyysin perusteella kuudesluokkalaiset tarkastelivat teoksia pääasiassa subjektiivisesta näkökulmasta ja toivat tarkastelussaan esiin teosten äärellä heränneitä kokemuksia, tunteita, omakohtaisia tulkintoja sekä pohdintoja. Subjektiivista tarkasteluntapaa selkeästi pienemmässä roolissa oli analyyttinen tarkastelun tapa. Tämä tapa pääsi kuitenkin esiin joissain havaintojen perusteluissa teoksista, värien tai aiheen erittelyissä sekä kuvataiteen käsitteiden käytössä.
Tutkimuksen tulokset ovat pitkälti linjassa aiemmin tutkitun kanssa. Tosin tutkimukseen osallistuneet kuudesluokkalaiset suhtautuivat abstraktiin taiteeseen avoimemmin, kuin mitä aiemman tutkimuksen perusteella voisi olettaa. Kun tutkimuksessa havaittuja kuudesluokkalaisten tapoja kuvataiteen tarkastelussa suhteutetaan kuudennen luokan kuvataiteen hyvän arvosanan kriteereihin, kriteerit näyttäytyvät hyvin vaativina. Esimerkiksi kuvataiteen käsitteistön käyttö oli hyvin kapea-alaista, eikä teoksia tarkasteltu suhteessa kontekstiin tai teoksen tekijään juuri lainkaan.
Analyysin myötä muodostuneet tulokset jakautuivat tutkimuskysymysten mukaisesti seuraavasti. Ensimmäinen tutkimuskysymys kohdistui siihen, mistä kuudesluokkalaiset puhuvat, kun he puhuvat kuvataiteesta. Kysymys jakautui kahteen alakysymykseen, joista ensimmäisessä tarkastellaan mihin teoksen piirteisiin kuudesluokkalaiset kiinnittävät teoksissa huomiota. Toinen alakysymys puolestaan kohdistui siihen, mitä teoksen ilmaisun ja esitystavan piirteitä kuudesluokkalaiset tarkastelevat teoksissa. Erityisesti teoksissa kiinnitettiin huomiota teosten aiheisiin ja väreihin. Teosten aiheen kuvaaminen jakautui kahteen ryhmään: teoksen elementtejä luettelevaan ja teosta kuvailevaan ja tulkitsevaan ryhmään. Teosten muodon piirteisiin kiinnitettiin vain vähän huomiota muuten, kuin teoksessa käytettyjen värien osalta. Värejä nimettiin ja niiden luoma vaikutelma teoksissa tunnistettiin. Myös värien symbolisia merkityksiä tuotiin esille. Teoksen ilmaisussa ja esitystavassa kuudesluokkalaiset arvostivat teoksen esittävyyttä. Esittävyyden vaatimus ilmeni kaikkien teosten tarkastelussa, myös abstraktista teoksesta pyrittiin nimeämään mitä se esittää. Esittävyyden ohella erityisesti realistisessa teoksessa arvostettiin teoksen yksityiskohtaista ja luonnollista esitystapaa. Abstrakti teos koettiin osin hämmentävänä, mutta sen omaperäisyyttä ja värienkäyttöä arvostettiin.
Toinen pääkysymys kohdistui siihen, mitä näkökulmia kuudesluokkalaiset käyttivät teoksia tarkastellessaan. Aineiston analyysin perusteella kuudesluokkalaiset tarkastelivat teoksia pääasiassa subjektiivisesta näkökulmasta ja toivat tarkastelussaan esiin teosten äärellä heränneitä kokemuksia, tunteita, omakohtaisia tulkintoja sekä pohdintoja. Subjektiivista tarkasteluntapaa selkeästi pienemmässä roolissa oli analyyttinen tarkastelun tapa. Tämä tapa pääsi kuitenkin esiin joissain havaintojen perusteluissa teoksista, värien tai aiheen erittelyissä sekä kuvataiteen käsitteiden käytössä.
Tutkimuksen tulokset ovat pitkälti linjassa aiemmin tutkitun kanssa. Tosin tutkimukseen osallistuneet kuudesluokkalaiset suhtautuivat abstraktiin taiteeseen avoimemmin, kuin mitä aiemman tutkimuksen perusteella voisi olettaa. Kun tutkimuksessa havaittuja kuudesluokkalaisten tapoja kuvataiteen tarkastelussa suhteutetaan kuudennen luokan kuvataiteen hyvän arvosanan kriteereihin, kriteerit näyttäytyvät hyvin vaativina. Esimerkiksi kuvataiteen käsitteistön käyttö oli hyvin kapea-alaista, eikä teoksia tarkasteltu suhteessa kontekstiin tai teoksen tekijään juuri lainkaan.