Vuosien 1970 ja 2014 opetussuunnitelmadokumenttien tavoitteiden retoriikka
Markula, Ann-Mari (2022-05-15)
Vuosien 1970 ja 2014 opetussuunnitelmadokumenttien tavoitteiden retoriikka
(15.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039393
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039393
Tiivistelmä
Peruskoulujärjestelmään siirtymisestä Suomessa tulee 50 vuotta. Uusi koulujärjestelmä luotiin rinnakkaiskoulujärjestelmän tilalle, jolloin perusopetus ja mahdollisuudet jatko-opintoihin yhtenäistyivät. Tällä tutkimuksella pyritään selvittämään, millaista ihmistä vuosien 1970 ja 2014 opetussuunnitelmadokumenttien pohjalta kouluissa kasvatetaan, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja diskursseissa on sekä millaista retoriikkaa niissä käytetään. Tutkimusaineistona on Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean vuoden 1970 mietinnön (Komiteanmietintö) ja vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tavoitteet (POPS 2014). Tutkimusmenetelminä käytetään diskurssianalyysiä ja retorista analyysiä. Tässä tutkimuksessa diskurssilla tarkoitetaan saman aihepiirin puhetapojen kokonaisuutta. Retorinen analyysi keskittyy tutkimaan sanamuotoja ja retorisia keinoja, joilla lukija vakuutetaan opetussuunnitelman pätevyydestä.
Sekä Komiteanmietinnöstä että POPS 2014:stä löytyi kahdeksan diskurssia, jotka perustelevat, millaista ihmistä peruskoulussa kasvatetaan. Opetussuunnitelmadokumenteilla oli kuusi yhteistä diskurssia ja lisäksi kummassakin vielä kaksi omaa. Komiteanmietinnön kirjoittajat olivat asiantuntijoita, mutta POPS 2014 on laadittu Opetushallituksen nimissä. Yleisönä Komiteanmietinnössä on Valtioneuvosto ja opetussuunnitelman käyttäjät ja POPS 2014:ssä opetuksen järjestäjät. Komiteanmietinnön eetos perustuu asiantuntijuuteen, paatos moninäkökulmaisuuteen ja logos perusteluihin. POPS 2014:n eetos pohjautuu tosiasioiden kiistämättömyydelle, paatos lakien jokaista velvoittavaan luonteeseen ja logos positiivisen mielikuvan luomiseen.
Tavoitteet ovat muuttuneet varsin vähän, vaikka aikaa on kulunut vuosikymmeniä. Suurimmat erot ovat painotuksissa, perusteluissa ja sanamuodoissa. Koska opetussuunnitelmakomitea koottiin asiantuntijoista, voidaan päätellä, että opetussuunnitelma laadittiin jo tuolloin pedagogisesti ajatellen. Uusinta opetussuunnitelmaa voidaan pitää päivityksenä siihen.
Sekä Komiteanmietinnöstä että POPS 2014:stä löytyi kahdeksan diskurssia, jotka perustelevat, millaista ihmistä peruskoulussa kasvatetaan. Opetussuunnitelmadokumenteilla oli kuusi yhteistä diskurssia ja lisäksi kummassakin vielä kaksi omaa. Komiteanmietinnön kirjoittajat olivat asiantuntijoita, mutta POPS 2014 on laadittu Opetushallituksen nimissä. Yleisönä Komiteanmietinnössä on Valtioneuvosto ja opetussuunnitelman käyttäjät ja POPS 2014:ssä opetuksen järjestäjät. Komiteanmietinnön eetos perustuu asiantuntijuuteen, paatos moninäkökulmaisuuteen ja logos perusteluihin. POPS 2014:n eetos pohjautuu tosiasioiden kiistämättömyydelle, paatos lakien jokaista velvoittavaan luonteeseen ja logos positiivisen mielikuvan luomiseen.
Tavoitteet ovat muuttuneet varsin vähän, vaikka aikaa on kulunut vuosikymmeniä. Suurimmat erot ovat painotuksissa, perusteluissa ja sanamuodoissa. Koska opetussuunnitelmakomitea koottiin asiantuntijoista, voidaan päätellä, että opetussuunnitelma laadittiin jo tuolloin pedagogisesti ajatellen. Uusinta opetussuunnitelmaa voidaan pitää päivityksenä siihen.