Äidin raskaudenaikaisten kiintymyssuhdemielikuvien yhteys varhaiseen äiti-lapsi -vuorovaikutukseen
Lehtinen, Liina (2022-05-17)
Äidin raskaudenaikaisten kiintymyssuhdemielikuvien yhteys varhaiseen äiti-lapsi -vuorovaikutukseen
(17.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039554
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039554
Tiivistelmä
Raskaudenaikaiset kiintymyssuhdemielikuvat ovat yhteydessä siihen, miten äiti toimii vuorovaikutuksessa lapsensa kanssa tämän syntymän jälkeen. Tasapainoisten kiintymyssuhdemielikuvien on osoitettu suojaavan äiti-lapsi -vuorovaikutusta, kun taas irralliset ja vääristyneet lisäävät riskiä äidin haitalliselle vuorovaikutuskäyttäytymiselle. Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkittiin, ovatko raskaudenaikaiset kiintymyssuhdemielikuvat sekä niiden laadulliset ja sisällölliset piirteet yhteydessä varhaiseen äiti-lapsi -vuorovaikutukseen suomalaisessa kohorttiaineistossa. Vuorovaikutusta tarkasteltiin äidin ja lapsen vuorovaikutuskäyttäytymisen sekä dyadisen vuorovaikutuksen toimivuuden näkökulmista.
Tämän tutkimuksen otos koostui 111 naisesta ja heidän lapsestaan, jotka osallistuivat Hyvän Kasvun Avaimet -kohorttitutkimuksen ”Perheiden psyykkinen hyvinvointi” -osatutkimukseen. Äitien masennusoireita mitattiin EPDS (Edinburgh Postnatal Depression Scale) -kyselyllä raskausviikolla 20 ja raskaudenaikaisia kiintymyssuhdemielikuvia tutkittiin raskausviikoilla 29-32 WMCI (Working Model of the Child Interview) -haastattelumenetelmällä. Varhaista vuorovaikutusta arvioitiin syöttötilanteessa PCERA (Parent-Child Early Relational Assessment) -videohavainnointimenetelmällä, kun lapsi oli neljän kuukauden ikäinen.
Tulosten mukaan äidin vääristyneet raskaudenaikaiset kiintymyssuhdemielikuvat olivat yhteydessä äidin kielteisempiin tunneilmaisuihin sekä käyttäytymiseen vuorovaikutuksessa vauvansa kanssa. Äidin vääristyneet kiintymyssuhdemielikuvat olivat myös yhteydessä vauvojen vähäisempiin myönteisiin tunneilmaisuihin ja vuorovaikutukseen suuntautumiseen. Kiintymyssuhdemielikuvien sensitiivisyys, hyväksyntä, koherenssi sekä pelko lapsen turvallisuudesta puolestaan olivat yhteydessä varhaisen vuorovaikutuksen toimivuuteen äidin ja lapsen vuorovaikutuskäyttäytymisen sekä dyadisen vuorovaikutuksen toimivuuden osalta.
Tulosten perusteella vääristyneet raskaudenaikaiset kiintymyssuhdemielikuvat muodostavat kohonneen riskin varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmille äidin, lapsen ja dyadin näkökulmista. Toisaalta tähän tulokseen on suhtauduttava varauksella, koska raskaudenaikainen kiintymyssuhdemielikuva selitti vain pienen osan äiti-lapsi -vuorovaikutuskäyttäytymisestä. Odottavien äitien kanssa työskentelevien tahojen, kuten äitiysneuvoloiden, olisi kuitenkin hyvä huomioida kiintymyssuhdemielikuvien merkitys muotoutuvalle äiti-lapsi -suhteelle sekä tarjota tuki- ja hoitomuotoja riskissä oleville odottajille.
Tämän tutkimuksen otos koostui 111 naisesta ja heidän lapsestaan, jotka osallistuivat Hyvän Kasvun Avaimet -kohorttitutkimuksen ”Perheiden psyykkinen hyvinvointi” -osatutkimukseen. Äitien masennusoireita mitattiin EPDS (Edinburgh Postnatal Depression Scale) -kyselyllä raskausviikolla 20 ja raskaudenaikaisia kiintymyssuhdemielikuvia tutkittiin raskausviikoilla 29-32 WMCI (Working Model of the Child Interview) -haastattelumenetelmällä. Varhaista vuorovaikutusta arvioitiin syöttötilanteessa PCERA (Parent-Child Early Relational Assessment) -videohavainnointimenetelmällä, kun lapsi oli neljän kuukauden ikäinen.
Tulosten mukaan äidin vääristyneet raskaudenaikaiset kiintymyssuhdemielikuvat olivat yhteydessä äidin kielteisempiin tunneilmaisuihin sekä käyttäytymiseen vuorovaikutuksessa vauvansa kanssa. Äidin vääristyneet kiintymyssuhdemielikuvat olivat myös yhteydessä vauvojen vähäisempiin myönteisiin tunneilmaisuihin ja vuorovaikutukseen suuntautumiseen. Kiintymyssuhdemielikuvien sensitiivisyys, hyväksyntä, koherenssi sekä pelko lapsen turvallisuudesta puolestaan olivat yhteydessä varhaisen vuorovaikutuksen toimivuuteen äidin ja lapsen vuorovaikutuskäyttäytymisen sekä dyadisen vuorovaikutuksen toimivuuden osalta.
Tulosten perusteella vääristyneet raskaudenaikaiset kiintymyssuhdemielikuvat muodostavat kohonneen riskin varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmille äidin, lapsen ja dyadin näkökulmista. Toisaalta tähän tulokseen on suhtauduttava varauksella, koska raskaudenaikainen kiintymyssuhdemielikuva selitti vain pienen osan äiti-lapsi -vuorovaikutuskäyttäytymisestä. Odottavien äitien kanssa työskentelevien tahojen, kuten äitiysneuvoloiden, olisi kuitenkin hyvä huomioida kiintymyssuhdemielikuvien merkitys muotoutuvalle äiti-lapsi -suhteelle sekä tarjota tuki- ja hoitomuotoja riskissä oleville odottajille.