Uuden rodun henki : Eugeeninen ajattelu Teosofi-lehdessä 1920-1934
Kataja, Emma (2022-04-25)
Uuden rodun henki : Eugeeninen ajattelu Teosofi-lehdessä 1920-1934
(25.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039518
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039518
Tiivistelmä
Tutkin tässä Pro gradu -tutkielmassa eugeenisen ajattelun ilmenemistä Suomen Teosofisen Seuran äänenkannattajan, Teosofi-lehden sivuilla vuosien 1920–1934 välillä. Käsittelen eugeenista ajattelua sekä sen eksplisiittisessä, eli julkilausutussa suoraan rodunjalostusta käsittelevässä muodossa että sen implisiittisessä muodossa elämäntyyliohjeina. Lähestyn Teosofissa ilmenevää eugeenista ajattelua teosofian oppisisältöön kuuluvan rotuteorian kautta ja sidon ilmiön osaksi 1920- ja 1930-lukujen kulttuurista miljöötä.
Tutkielmani lähdeaineisto koostuu vuosien 1920 ja 1934 välillä julkaistuista Teosofi-lehdistä. Olen käsitellyt digitoitua aineistoa pääasiassa Kansalliskirjaston verkkopalvelun avulla. Tarkastelussani olen keskittynyt rotuoppia, rotuteorioita sekä rodunparannusta käsitteleviin kirjoituksiin. Olen jakanut tarkastelemani kirjoitukset temaattisiin luokkiin, joiden pohjalta työni rakenne hahmottuu. En keskity tarkastelussani yksittäisiin kirjoittajiin, mutta esittelen joitakin teosofialle ja sen oppisisällölle keskeisiä hahmoja. Teosofi perustettiin vuonna 1920. Vuonna 1934 rotuhygieniaa koskeva keskustelu kulminoitui Suomessa sterilisaatiolakiin. Nämä vuodet asettavat työlleni luonnollisen aikarajauksen.
Teosofissa ilmenevä eugeeninen ajattelu keskittyy teosofisen uuden rodun tuloon ja siihen valmistautumiseen. Osoitan tutkielmassani, että teosofian esoteeriseen asuun puetut viestit noudattavat suuntaviivoja, jotka olivat vallalla myös valtavirtakulttuurissa esiintyvässä eugeniikassa. Näen teosofisen rodunparannuksen yhtenä 1900-luvun alkupuolella vallalla olleen eugeenisen kulttuurin ilmentymänä. Suomen valtavirtaeugeeninen kulttuuri johti lopulta äärimmäiseen negatiivisen eugeniikan keinoon: lakiin pakkosterilisaatiosta vuonna 1934. Teosofissa keskitytään niin sanotun positiivisen eugeniikan keinoihin, eli hyväksi nähdyn aineksen lisäämiseen rodussa. Näen nämä keinot osana eugeenisen elämäntyyliideologian kulttuuria, jossa rodun tulevaisuuden nähdään määrittyvän ihmisten elämäntyylivalintojen kautta.
Tutkielmani lähdeaineisto koostuu vuosien 1920 ja 1934 välillä julkaistuista Teosofi-lehdistä. Olen käsitellyt digitoitua aineistoa pääasiassa Kansalliskirjaston verkkopalvelun avulla. Tarkastelussani olen keskittynyt rotuoppia, rotuteorioita sekä rodunparannusta käsitteleviin kirjoituksiin. Olen jakanut tarkastelemani kirjoitukset temaattisiin luokkiin, joiden pohjalta työni rakenne hahmottuu. En keskity tarkastelussani yksittäisiin kirjoittajiin, mutta esittelen joitakin teosofialle ja sen oppisisällölle keskeisiä hahmoja. Teosofi perustettiin vuonna 1920. Vuonna 1934 rotuhygieniaa koskeva keskustelu kulminoitui Suomessa sterilisaatiolakiin. Nämä vuodet asettavat työlleni luonnollisen aikarajauksen.
Teosofissa ilmenevä eugeeninen ajattelu keskittyy teosofisen uuden rodun tuloon ja siihen valmistautumiseen. Osoitan tutkielmassani, että teosofian esoteeriseen asuun puetut viestit noudattavat suuntaviivoja, jotka olivat vallalla myös valtavirtakulttuurissa esiintyvässä eugeniikassa. Näen teosofisen rodunparannuksen yhtenä 1900-luvun alkupuolella vallalla olleen eugeenisen kulttuurin ilmentymänä. Suomen valtavirtaeugeeninen kulttuuri johti lopulta äärimmäiseen negatiivisen eugeniikan keinoon: lakiin pakkosterilisaatiosta vuonna 1934. Teosofissa keskitytään niin sanotun positiivisen eugeniikan keinoihin, eli hyväksi nähdyn aineksen lisäämiseen rodussa. Näen nämä keinot osana eugeenisen elämäntyyliideologian kulttuuria, jossa rodun tulevaisuuden nähdään määrittyvän ihmisten elämäntyylivalintojen kautta.