Trust-varallisuus edunsaajan perintö- ja lahjaverotuksessa
Annala, Laura (2022-05-24)
Trust-varallisuus edunsaajan perintö- ja lahjaverotuksessa
(24.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039566
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039566
Tiivistelmä
Trust-järjestelyn oikeusvaikutukset ulottuvat globalisaation myötä enenevissä määrin myös Suomeen ja suomalaisiin. Jos trust on perustettu esimerkiksi Englannissa paikallisen sääntelyn mukaisesti, mutta trustin edunsaaja asuu Suomessa, tulee trustin oikeusvaikutuksia arvioida suomalaisen oikeusjärjestyksen mukaan.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten trustin edunsaajan verotus tapahtuu perintö- ja lahjaverolain mukaan. Tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen ja apuna on käytetty oikeusvertailua. Tutkielman lopputuloksen ymmärtämiseksi on ollut tarpeen käydä läpi myös trustin historiaa, oikeusperustaa ja ominaispiirteitä. Jotta on voitu tehdä johtopäätöksiä trustin edunsaajan perintö- ja lahjaverotuksesta, on tätä ennen täytynyt käsitellä trustin siviilioikeudellisia vaikutuksia.
Jotta trustin oikeusvaikutukset voitaisiin saattaa voimaan Suomessa, tulee lainsäädännöstä löytyä jonkinasteinen ”vastine” trustille. Tällaisina vastineina pidetään erityisesti järjestelyjä, joissa varallisuutta siirretään toisen henkilön hallintaan tai omistukseen, ja jonka tarkoituksena on tuottaa hyötyä itselle tai jollekin toiselle. Tämän tutkielman kannalta merkitykselliset trustin vastineet ovat lahja ja testamentti.
Trustin edunsaajan verotuksessa joudutaan turvautumaan verolakien tulkintaan, sillä suoraan laissa ei ole trustien verotusta säännelty. Inter vivos -trustin lahjaverotuksen osalta keskeiseen rooliin nousee kaksi korkeimman hallinto-oikeuden antamaa ennakkoratkaisua trustien lahjaverotusta koskien. Molemmissa tapauksissa keskeiseen rooliin nousee verovelvollisuuden alkamishetki ja määräysvallan siirtyminen. Johtopäätöksenä voitaneenkin sanoa, että trustin lahjaverotus realisoituu silloin, kun edunsaaja saa trust-varallisuuden määräysvaltaansa.
Mortis causa -trustin perintöverotusta koskevia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ei ole annettu, joten edunsaajan perintöverovelvollisuutta joudutaan arvioimaan lahjaverotusta enemmän laintulkinnan avulla. Tässä merkittävään rooliin nousevat eri testamenttityypit. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että parhaiten nykyisin tunnetuista testamenttityypeistä trustin edunsaajan perintöverotukseen soveltunee omistajattoman tilan testamentti tai tuotto-oikeustestamentti. Yleisenä johtopäätöksenä on todettava myös, että suomalainen oikeusjärjestys ei riittävällä tavalla pysty tunnistamaan trustien tuomia oikeusvaikutuksia ja muuttuvassa maailmassa tämä voi osoittautua ongelmalliseksi.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten trustin edunsaajan verotus tapahtuu perintö- ja lahjaverolain mukaan. Tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen ja apuna on käytetty oikeusvertailua. Tutkielman lopputuloksen ymmärtämiseksi on ollut tarpeen käydä läpi myös trustin historiaa, oikeusperustaa ja ominaispiirteitä. Jotta on voitu tehdä johtopäätöksiä trustin edunsaajan perintö- ja lahjaverotuksesta, on tätä ennen täytynyt käsitellä trustin siviilioikeudellisia vaikutuksia.
Jotta trustin oikeusvaikutukset voitaisiin saattaa voimaan Suomessa, tulee lainsäädännöstä löytyä jonkinasteinen ”vastine” trustille. Tällaisina vastineina pidetään erityisesti järjestelyjä, joissa varallisuutta siirretään toisen henkilön hallintaan tai omistukseen, ja jonka tarkoituksena on tuottaa hyötyä itselle tai jollekin toiselle. Tämän tutkielman kannalta merkitykselliset trustin vastineet ovat lahja ja testamentti.
Trustin edunsaajan verotuksessa joudutaan turvautumaan verolakien tulkintaan, sillä suoraan laissa ei ole trustien verotusta säännelty. Inter vivos -trustin lahjaverotuksen osalta keskeiseen rooliin nousee kaksi korkeimman hallinto-oikeuden antamaa ennakkoratkaisua trustien lahjaverotusta koskien. Molemmissa tapauksissa keskeiseen rooliin nousee verovelvollisuuden alkamishetki ja määräysvallan siirtyminen. Johtopäätöksenä voitaneenkin sanoa, että trustin lahjaverotus realisoituu silloin, kun edunsaaja saa trust-varallisuuden määräysvaltaansa.
Mortis causa -trustin perintöverotusta koskevia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja ei ole annettu, joten edunsaajan perintöverovelvollisuutta joudutaan arvioimaan lahjaverotusta enemmän laintulkinnan avulla. Tässä merkittävään rooliin nousevat eri testamenttityypit. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että parhaiten nykyisin tunnetuista testamenttityypeistä trustin edunsaajan perintöverotukseen soveltunee omistajattoman tilan testamentti tai tuotto-oikeustestamentti. Yleisenä johtopäätöksenä on todettava myös, että suomalainen oikeusjärjestys ei riittävällä tavalla pysty tunnistamaan trustien tuomia oikeusvaikutuksia ja muuttuvassa maailmassa tämä voi osoittautua ongelmalliseksi.