Vieraaseen kieleen varmuudella? : EU-tulkkien ajatuksia retour- ja relay-tulkkauksesta
Laakkonen, Tuomas (2022-05-13)
Vieraaseen kieleen varmuudella? : EU-tulkkien ajatuksia retour- ja relay-tulkkauksesta
Laakkonen, Tuomas
(13.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039417
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053039417
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, mitä Euroopan unionin toimielimissä työskentelevät tulkit ajattelevat vieraaseen kieleen päin (retour) ja välikielen kautta (relay) tapahtuvasta tulkkauksesta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: ovatko tulkit sitä mieltä, että kyseiset tulkkausmuodot ovat äidinkieleen päin tulkkaamista vaativampia, ja ovatko he sillä kannalla, että retour- ja relay-tulkkausta tulisi käyttää vähemmän.
Tutkielman teorialuvussa määritetään keskeiset käsitteet äidinkieli, vieras kieli ja tulkin työkielet sekä tarkennetaan retour- ja relay-tulkkauksen määritelmiä. Teoreettisen viitekehyksen työlle muodostavat äidinkielen ja vieraan kielen erojen tarkastelu, retour- ja relay-tulkkauksen käytänteistä ja kielisuunnan vaikutuksista tulkkaukseen tehty aiempi tutkimus sekä tulkkauksen laadun määrittämisestä tehty tutkimus.
Tutkimusaineistona käytettiin Euroopan unionissa työskenteleville tulkeille kohdennettua kyselyä, joka koostui yhteensä 22 kysymyksestä ja johon vastasi vastausajan päättymiseen mennessä yhteensä 13 Euroopan unionin eri toimielimissä työskentelevää tulkkia. Vastaukset analysoitiin yhdistämällä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä.
Kokoavasti voidaan todeta, että vastaajien mielipiteet retour- ja relay-tulkkauksesta olivat hyvin vaihtelevia, monista eri syistä johtuen. Sekä retour- että relay-tulkkausta pidettiin kuitenkin yleisesti kuormittavampina kuin äidinkieleen päin tulkkaamista. Kumpikin tulkkausmuoto nähtiin vaativuudestaan huolimatta niin välttämättöminä Euroopan unionin toiminnalle, että niiden käyttö hyväksyttiin.
Tutkielman teorialuvussa määritetään keskeiset käsitteet äidinkieli, vieras kieli ja tulkin työkielet sekä tarkennetaan retour- ja relay-tulkkauksen määritelmiä. Teoreettisen viitekehyksen työlle muodostavat äidinkielen ja vieraan kielen erojen tarkastelu, retour- ja relay-tulkkauksen käytänteistä ja kielisuunnan vaikutuksista tulkkaukseen tehty aiempi tutkimus sekä tulkkauksen laadun määrittämisestä tehty tutkimus.
Tutkimusaineistona käytettiin Euroopan unionissa työskenteleville tulkeille kohdennettua kyselyä, joka koostui yhteensä 22 kysymyksestä ja johon vastasi vastausajan päättymiseen mennessä yhteensä 13 Euroopan unionin eri toimielimissä työskentelevää tulkkia. Vastaukset analysoitiin yhdistämällä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen menetelmiä.
Kokoavasti voidaan todeta, että vastaajien mielipiteet retour- ja relay-tulkkauksesta olivat hyvin vaihtelevia, monista eri syistä johtuen. Sekä retour- että relay-tulkkausta pidettiin kuitenkin yleisesti kuormittavampina kuin äidinkieleen päin tulkkaamista. Kumpikin tulkkausmuoto nähtiin vaativuudestaan huolimatta niin välttämättöminä Euroopan unionin toiminnalle, että niiden käyttö hyväksyttiin.