Käsityön aineenopettajien ammatti-identiteetin muodostuminen ja muuttuminen : Kokemuksia koulutuksesta ja työelämästä
Hyvärinen, Henri; Sorjonen, Mikko (2022-05-02)
Käsityön aineenopettajien ammatti-identiteetin muodostuminen ja muuttuminen : Kokemuksia koulutuksesta ja työelämästä
Hyvärinen, Henri
Sorjonen, Mikko
(02.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141052
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141052
Tiivistelmä
Tutkimuksen ensimmäisen tutkimuskysymyksen tarkoituksena oli selvittää käsityön aineenopettajien
kokemusten perusteella, miten käsityön aineenopettajien ammatti-identiteetin muodostuu ja muuttuu
sekä löytää ammatti-identiteettiin vaikuttavat tekijät. Ammatti-identiteettiä tutkittiin työelämän,
koulutuksen ja käsityön oppiaineen aspekteista. Toinen tutkimuskysymys käsitteli vuoden 2014
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitun monimateriaalisuuden aiheuttamia
muutoksia opettajankoulutuksessa ja työelämässä. Kolmas tutkimuskysymys keskittyi käsityön
aineenopettajan koulutuksen vastaavuuteen työelämän tarpeisiin nähden.
Tutkimus suoritettiin Jonathan Smithin (1996) kehittämällä tulkitsevalla fenomenologisella analyysilla
(interpretative phenomenological analysis), jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin
teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin IPA -tutkimukseen soveltuvalla sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityön aineenopettajaa. Haastateltavat valikoitiin tutkimuksen
kriteerien mukaisesti seuraavasti: osallistujien tuli olla valmistunut käsityön aineenopettajaksi Turun
yliopiston Rauman kampukselta vuosina 2016–2018 ja heillä täytyi olla vähintään vuoden kokemus
käsityön opettamisesta 7.–9. -luokkalaisille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että käsityön aineenopettajien ammatti-identiteetti muodostuu pitkälti
samoista merkityksistä kuin muidenkin opettajien. Ammatti-identiteetin todettiin olevan jatkuvasti
muuttuva. Suurimpia vaikuttajia ammatti-identiteetin muodostumiseen ja muuttumiseen olivat
opettajien sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä henkilökohtaiset elämänkokemukset.
Monimateriaalisuus koettiin vaikeasti järjestettävänä ja monen opettajan koettiin tulkitsevan sitä
virheellisesti. Käsityön aineenopettajan koulutus koettiin pääosin työelämän tarpeita vastaavana
aineenhallinnallisten tietojen ja taitojen osalta, mutta omatoimityöskentelyn tärkeys korostui.
Opetuksen ulkopuoliset, hallinnolliset ja arjen pyörittämiseen liittyvät asiat koettiin koulutuksessa
puutteellisiksi.
Tuloksilla saatiin lisätietoa käsityön opettajien ammatti-identiteetin muodostumisesta ja muutoksista,
käsityön aineenopettajien koulutuksen vastaavuudesta työelämään sekä monimateriaalisuuden
vaikutuksista ammatti-identiteettiin. Tutkimuksen tulokset kertovat ainoastaan Turun yliopiston
Rauman kampuksen opetuksesta eivätkä siten ole yleistettävissä. Yleistävyyttä rajaa myös pienehkö
otanta (n=7) sekä tutkimuksen laadullisuus. Tutkimus on tärkeä, sillä tutkimuksen vastauksilla voidaan
ohjata Turun yliopiston Rauman kampuksella järjestettävää käsityön aineenopettajan tutkinto ohjelmaa vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin.
kokemusten perusteella, miten käsityön aineenopettajien ammatti-identiteetin muodostuu ja muuttuu
sekä löytää ammatti-identiteettiin vaikuttavat tekijät. Ammatti-identiteettiä tutkittiin työelämän,
koulutuksen ja käsityön oppiaineen aspekteista. Toinen tutkimuskysymys käsitteli vuoden 2014
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitun monimateriaalisuuden aiheuttamia
muutoksia opettajankoulutuksessa ja työelämässä. Kolmas tutkimuskysymys keskittyi käsityön
aineenopettajan koulutuksen vastaavuuteen työelämän tarpeisiin nähden.
Tutkimus suoritettiin Jonathan Smithin (1996) kehittämällä tulkitsevalla fenomenologisella analyysilla
(interpretative phenomenological analysis), jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin
teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin IPA -tutkimukseen soveltuvalla sisällönanalyysillä.
Tutkimukseen osallistui seitsemän käsityön aineenopettajaa. Haastateltavat valikoitiin tutkimuksen
kriteerien mukaisesti seuraavasti: osallistujien tuli olla valmistunut käsityön aineenopettajaksi Turun
yliopiston Rauman kampukselta vuosina 2016–2018 ja heillä täytyi olla vähintään vuoden kokemus
käsityön opettamisesta 7.–9. -luokkalaisille.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että käsityön aineenopettajien ammatti-identiteetti muodostuu pitkälti
samoista merkityksistä kuin muidenkin opettajien. Ammatti-identiteetin todettiin olevan jatkuvasti
muuttuva. Suurimpia vaikuttajia ammatti-identiteetin muodostumiseen ja muuttumiseen olivat
opettajien sosiaalinen ja fyysinen ympäristö sekä henkilökohtaiset elämänkokemukset.
Monimateriaalisuus koettiin vaikeasti järjestettävänä ja monen opettajan koettiin tulkitsevan sitä
virheellisesti. Käsityön aineenopettajan koulutus koettiin pääosin työelämän tarpeita vastaavana
aineenhallinnallisten tietojen ja taitojen osalta, mutta omatoimityöskentelyn tärkeys korostui.
Opetuksen ulkopuoliset, hallinnolliset ja arjen pyörittämiseen liittyvät asiat koettiin koulutuksessa
puutteellisiksi.
Tuloksilla saatiin lisätietoa käsityön opettajien ammatti-identiteetin muodostumisesta ja muutoksista,
käsityön aineenopettajien koulutuksen vastaavuudesta työelämään sekä monimateriaalisuuden
vaikutuksista ammatti-identiteettiin. Tutkimuksen tulokset kertovat ainoastaan Turun yliopiston
Rauman kampuksen opetuksesta eivätkä siten ole yleistettävissä. Yleistävyyttä rajaa myös pienehkö
otanta (n=7) sekä tutkimuksen laadullisuus. Tutkimus on tärkeä, sillä tutkimuksen vastauksilla voidaan
ohjata Turun yliopiston Rauman kampuksella järjestettävää käsityön aineenopettajan tutkinto ohjelmaa vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin.