Yhtiöitetty urheilusarja kilpailuoikeuden näkökulmasta
Naskali, Jyri (2022-05-02)
Yhtiöitetty urheilusarja kilpailuoikeuden näkökulmasta
Naskali, Jyri
(02.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141455
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141455
Tiivistelmä
2000-luvulla urheilun kaupallistumisesta johtuen, erityisesti ammattiurheilu on eriytynyt klassisista urheiluhallinnon mekanismeista kuten yhdistysmuodosta. Ammattiurheilu edellyttää suurten rahamäärien tehokasta hallinnointia ja liikemaailmasta tuttua nopeaa reagointia. Tähän tarkoitukseen urheiluhallinnossa on otettu käyttöön osakeyhtiömalli. Urheilun muuttunut taloudellinen asema ja vaihtunut yhteisömuoto on asettanut oikeustieteen tilanteen eteen, jossa pitää selvittää miten urheilun perinteisesti nauttimat "erioikeudet" soveltuvat tässä tilanteessa. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään osakeyhtiömuotoon muuttuneen sarjajärjestelmän kohtelua kilpailuoikeuden näkökulmasta.
Tutkielmassa tutkitaan osakeyhtiömuotoisen urheilusarjan rakentumista ja hallinnointia kilpailuoikeuden näkökulmasta. Tarkastelu keskitetään esimerkinomaisesti kotimaisen jääkiekon SM-Liigan asemaan. Johtopäätökset ja tarkastelu kuitenkin soveltuu pääsääntöisesti myös muiden, erityisesti kotimaisten joukkueurheilusarjojen tarkasteluun. Tarkoituksena on selvittää, miten yhtiöitetyn urheilusarjan kohtelu eroaa aiemmasta yhdistysmuodosta ja mitä seikkoja tulisi tässä uudessa muodossa toimiessa ottaa huomioon.
Käytetty tutkimusmetodi on luonteeltaan oikeusdogmaattinen. Tarkastelussa korostuu tutkimuskohteen arviointi ajantasaisen lainsäädännön ja oikeustapausten kautta. Arviointia tarkennetaan ensisijaisesti kotimaisen oikeuskirjallisuuden sekä haastatteluaineiston kautta. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty internet aineistoa, siltä osin kuin tietoa ei ole muualta ollut mahdollista saada, sen ollessa liikesalaisuuden perusteella suojattu asianosaisten toimesta.
Tutkielmassa havaittiin yhtiöitetyn urheilusarjan hallinnoimisessa ja organisoimisessa puutteita erityisesti lisenssijärjestelmän julkisuuden ja asianosaisten oikeusvarmuuden osalta. Lisätutkimustarpeita löydettiin SM-Liigan osalta liigan tavasta hallinnoida immateriaalioikeuksia ja niiden suhteesta kilpailuoikeudelliseen hyväksyttävyyteen.
Toimenpidesuosituksina tutkielmassa havaittuihin puutteisiin esitetään lisenssijärjestelmän uudistamista hakuprosessin osalta. Merkittävimmät puutteet liittyivät julkisuuden puutteeseen, erityisesti asianosaisjulkisuuden puutteeseen, jolloin ongelmaan reagointia voidaan pääpiirteissään korjata saattamalla lisenssivaatimukset potentiaalisten nousijajoukkueiden saataville.
Tutkielmassa tutkitaan osakeyhtiömuotoisen urheilusarjan rakentumista ja hallinnointia kilpailuoikeuden näkökulmasta. Tarkastelu keskitetään esimerkinomaisesti kotimaisen jääkiekon SM-Liigan asemaan. Johtopäätökset ja tarkastelu kuitenkin soveltuu pääsääntöisesti myös muiden, erityisesti kotimaisten joukkueurheilusarjojen tarkasteluun. Tarkoituksena on selvittää, miten yhtiöitetyn urheilusarjan kohtelu eroaa aiemmasta yhdistysmuodosta ja mitä seikkoja tulisi tässä uudessa muodossa toimiessa ottaa huomioon.
Käytetty tutkimusmetodi on luonteeltaan oikeusdogmaattinen. Tarkastelussa korostuu tutkimuskohteen arviointi ajantasaisen lainsäädännön ja oikeustapausten kautta. Arviointia tarkennetaan ensisijaisesti kotimaisen oikeuskirjallisuuden sekä haastatteluaineiston kautta. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty internet aineistoa, siltä osin kuin tietoa ei ole muualta ollut mahdollista saada, sen ollessa liikesalaisuuden perusteella suojattu asianosaisten toimesta.
Tutkielmassa havaittiin yhtiöitetyn urheilusarjan hallinnoimisessa ja organisoimisessa puutteita erityisesti lisenssijärjestelmän julkisuuden ja asianosaisten oikeusvarmuuden osalta. Lisätutkimustarpeita löydettiin SM-Liigan osalta liigan tavasta hallinnoida immateriaalioikeuksia ja niiden suhteesta kilpailuoikeudelliseen hyväksyttävyyteen.
Toimenpidesuosituksina tutkielmassa havaittuihin puutteisiin esitetään lisenssijärjestelmän uudistamista hakuprosessin osalta. Merkittävimmät puutteet liittyivät julkisuuden puutteeseen, erityisesti asianosaisjulkisuuden puutteeseen, jolloin ongelmaan reagointia voidaan pääpiirteissään korjata saattamalla lisenssivaatimukset potentiaalisten nousijajoukkueiden saataville.