Modaaliset ilmaukset suomalaisten pörssiyritysten tulosvaroitustiedotteissa
Kallio-Soukainen, Iiro (2022-04-28)
Modaaliset ilmaukset suomalaisten pörssiyritysten tulosvaroitustiedotteissa
Kallio-Soukainen, Iiro
(28.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141101
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053141101
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee suomalaisten pörssiyritysten tulosvaroitustiedotteiden modaalisia ilmauksia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, mitä modaalisia merkityksiä tiedotteissa ilmenee, minkälaisia kielellisiä keinoja niiden ilmaisuun käytetään ja mikä motivoi valittujen keinojen käyttöä. Funktioltaan rajatun tekstilajin tarkastelu nostaa esiin paitsi sen erityispiirteitä myös tavanomaisessa yleiskielessä harvinaisempia modaalisuuden ilmaisukeinoja.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja fennistinen modaalisuuden tutkimus. Havaituista kielenpiirteistä esitetään frekvenssejä, mutta tutkimus on luonteeltaan valtaosin kvalitatiivinen. Tämä johtuu aineiston koosta ja modaalisten ilmausten määrittelyyn liittyvästä tulkinnanvaraisuudesta. Lähtökohtana on ollut tarkastella modaalisuutta merkityslähtöisesti, ei joukkona ennakkoon määriteltyjä kielenpiirteitä.
Tutkimuksen aineisto koostuu 19 yhtiön 40:stä Helsingin pörssin tiedotepalvelussa julkaistusta tiedotteesta. Aineisto on laajuudeltaan n. 6500 sanetta ja julkaistu vuosina 2007–2008 ja 2016–2017.
Aineiston tiedotteiden 226 modaalisesta ilmauksesta 213 edustaa episteemistä modaalisuutta. Episteemisen modaalisuuden ilmaisukeinoista yleisin on mentaalisen verbin ja referatiivirakenne- tai että-lauseobjektin yhdistelmä. Kyseisissä konstruktioissa kehyslauseen verbillä projisoidaan jokin objektin kuvaama asiantila ja ilmaistaan sen toteutuvan jollain todennäköisyydellä. Verbillä ilmaistaan tällöin myös episteemisen arvostelman lähde, joka on verbin kuvaama prosessi. Käytetyistä mentaalisista verbeistä frekventein on arvioida (84 esiintymää). Suomen kielen prototyyppisimpien modaalisuuden ilmaisukeinojen (esim. modaaliverbit voida ja saattaa) harvinaisuus aineistossa on silmiinpistävää. Esitän syyksi tähän, että tiedotteissa yleiset projisoivat mentaaliset verbit toteuttavat samankaltaista funktiota kuin yleiskäyttöisemmät modaalisuuden ilmaisukeinot, jolloin näiden käyttö ei ole tarpeellista.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja fennistinen modaalisuuden tutkimus. Havaituista kielenpiirteistä esitetään frekvenssejä, mutta tutkimus on luonteeltaan valtaosin kvalitatiivinen. Tämä johtuu aineiston koosta ja modaalisten ilmausten määrittelyyn liittyvästä tulkinnanvaraisuudesta. Lähtökohtana on ollut tarkastella modaalisuutta merkityslähtöisesti, ei joukkona ennakkoon määriteltyjä kielenpiirteitä.
Tutkimuksen aineisto koostuu 19 yhtiön 40:stä Helsingin pörssin tiedotepalvelussa julkaistusta tiedotteesta. Aineisto on laajuudeltaan n. 6500 sanetta ja julkaistu vuosina 2007–2008 ja 2016–2017.
Aineiston tiedotteiden 226 modaalisesta ilmauksesta 213 edustaa episteemistä modaalisuutta. Episteemisen modaalisuuden ilmaisukeinoista yleisin on mentaalisen verbin ja referatiivirakenne- tai että-lauseobjektin yhdistelmä. Kyseisissä konstruktioissa kehyslauseen verbillä projisoidaan jokin objektin kuvaama asiantila ja ilmaistaan sen toteutuvan jollain todennäköisyydellä. Verbillä ilmaistaan tällöin myös episteemisen arvostelman lähde, joka on verbin kuvaama prosessi. Käytetyistä mentaalisista verbeistä frekventein on arvioida (84 esiintymää). Suomen kielen prototyyppisimpien modaalisuuden ilmaisukeinojen (esim. modaaliverbit voida ja saattaa) harvinaisuus aineistossa on silmiinpistävää. Esitän syyksi tähän, että tiedotteissa yleiset projisoivat mentaaliset verbit toteuttavat samankaltaista funktiota kuin yleiskäyttöisemmät modaalisuuden ilmaisukeinot, jolloin näiden käyttö ei ole tarpeellista.