"Tavoitteena kaikkien korkeakoulu" : Analyysi yliopistoille ehdotetuista uusista tehtävistä saavutettavuussuunnitelmassa
Isoaho, Ira (2022-05-06)
"Tavoitteena kaikkien korkeakoulu" : Analyysi yliopistoille ehdotetuista uusista tehtävistä saavutettavuussuunnitelmassa
(06.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053139903
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022053139903
Tiivistelmä
Yliopistoinstituutioon on kohdistunut ulkopuolisia vaatimuksia lähes koko sen olemassaolon ajan. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausvalta yliopistoihin nähden on lisääntynyt erityisesti 1980-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yliopistoinstituutioon kohdistuvia uusia vaatimuksia ja sille esitettyjä uusia tehtäviä korkeakoulutuksen saavutettavuusprosessissa. Tutkimuksessa selvitettiin millaisia uusia tehtäviä opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa yliopistojen vastuulle vuonna 2021 julkaistussa Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua -saavutettavuussuunnitelmassa. Lisäksi analysoitiin sitä, miten opetus- ja kulttuuriministeriö näitä uusia tehtäviä perusteli ja miten yliopistot niihin suhtautuivat.
Tutkimusta varten analysoitiin rajattu osa Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua -saavutettavuussuunnitelmasta, yliopistojen siihen antamat lausunnot sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kokoama lausuntoyhteenveto. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin ja diskurssianalyysia soveltavin keinoin. Tavoitteena oli löytää saavutettavuussuunnitelmasta yliopistoille esitetyt uudet tehtävät sekä ne kielenkäytön keinot, retoriikat ja diskurssit, joilla opetus- ja kulttuuriministeriö näitä tehtäviä oikeutti. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma (2019) sekä korkeakoulupolitiikka, jolla on pyritty edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tutkimuksen tulosten perusteella yliopistoihin kohdistuu uusia tehtäviä, kuten erityispedagogista ohjausta ja opetusta, opiskelijoiden taustoista kerätyllä tiedolla saavutettavuuden seuraamista, kansainvälisten opiskelijoiden integroimista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä työikäisille suunnatun koulutuksen lisäämistä, joita oikeutetaan saavutettavuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämisellä. Nämä uudet tehtävät haastavat yliopistojen autonomisen aseman esimerkiksi opiskelijavalintaprosessissa. Lisäksi uudet esitetyt tehtävät lisäisivät opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausvaltaa yliopistoihin nähden. Lausunnoissaan yliopistot asettuvat kannattamaan saavutettavuuden parantamista, mutta vastustavat ministeriön ohjausmahdollisuuksien lisäämistä.
Tutkimusta varten analysoitiin rajattu osa Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua -saavutettavuussuunnitelmasta, yliopistojen siihen antamat lausunnot sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kokoama lausuntoyhteenveto. Aineisto analysoitiin temaattisen analyysin ja diskurssianalyysia soveltavin keinoin. Tavoitteena oli löytää saavutettavuussuunnitelmasta yliopistoille esitetyt uudet tehtävät sekä ne kielenkäytön keinot, retoriikat ja diskurssit, joilla opetus- ja kulttuuriministeriö näitä tehtäviä oikeutti. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma (2019) sekä korkeakoulupolitiikka, jolla on pyritty edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tutkimuksen tulosten perusteella yliopistoihin kohdistuu uusia tehtäviä, kuten erityispedagogista ohjausta ja opetusta, opiskelijoiden taustoista kerätyllä tiedolla saavutettavuuden seuraamista, kansainvälisten opiskelijoiden integroimista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä työikäisille suunnatun koulutuksen lisäämistä, joita oikeutetaan saavutettavuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämisellä. Nämä uudet tehtävät haastavat yliopistojen autonomisen aseman esimerkiksi opiskelijavalintaprosessissa. Lisäksi uudet esitetyt tehtävät lisäisivät opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausvaltaa yliopistoihin nähden. Lausunnoissaan yliopistot asettuvat kannattamaan saavutettavuuden parantamista, mutta vastustavat ministeriön ohjausmahdollisuuksien lisäämistä.