Eletty kotipiha : Pihakokemuksia 2010-luvulla Etelä-Savossa

Abstract

Tutkin työssäni ihmisten kokemuksia heidän omista kotipihoistaan. Tutkimuskohteena ovat ne kokemukset, joita haastateltavani ovat minulle kertoneet. Tutkimuksellani halusin selvittää millaisia valintoja ihmiset pihojensa suunnittelussa, hoitamisessa ja käyttämisessä tekevät. Aineistona ovat viiden eteläsavolaisen pihanomistajien pihoilla tehdyt haastattelut. Menetelmä pohjautuu kävelyhaastatteluun, jossa haastateltavan kanssa pihalla kulkien ja sitä kokien keskustelunomaisesti puhutaan valinnoista, kuten kasvien hankkimisesta, pihan muotoutumisesta ja käytöstä. Tutkin pihan tekemistä osana kodin asumista, teoreettisena lähtökohtana käytän fenomenologista näkemystä Martin Heideggerin ajatuksiin pohjautuvaa ihmisen tapaa olla olemassa asumalla. Sovellan Heideggerin ajatusten pohjalta jatkaneiden Gaston Bachelardin, Yi-Fu Tuanin ja Tim Ingoldin näkemyksiä kotiin ja asumiseen liittyen. Vertailukohtana käytän suomalaisen yhteiskunnallisen tutkimuksen näkemyksiä siitä, miten suomalaiset asuvat tai haluaisivat asua.. Piha voidaan nähdä asumisen välineenä, jolla paikasta tehdään omannäköinen ja senhetkiseen elämäntilanteeseen sopiva. Pihan tekemistä luonnehtii vuorovaikutus ympäristön kanssa, pihaa muokataan vähitellen omia ja perheen tarpeita vastaavaksi. Lasten ollessa pieniä, heidän leikeilleen tehdään pihalla tilaa, vanhempana pihan hoitoa pyritään helpottamaan. Pihaa tehdään omannäköiseksi tuomalla sinne mieluisia ja lapsuudesta tai aikaisemmista pihoista tuttuja ja muistoja tuovia kasveja. Suunnittelun sijaan toimitaan paljolti kokeilemalla, kasveja siirrellään paikasta toiseen tarpeen mukaan. Ostamisen lisäksi kasveja vaihdetaan paljon ystävien ja sukulaisten kanssa. Oman pihan satoa ja kauneutta arvostetaan, piha tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa omaa näkemystä kauniista ympäristöstä.