Enhancing employees’ mental wellbeing : The role of meaningfulness for Generation Z

Abstract

The purpose of this research is to find solutions for the decreasing mental wellbeing of Generation Z employees and to scrutinize means for organizations to provide a more humane and meaningful working environment. This research answers the question “How can organizations enhance the mental wellbeing and experienced meaningfulness of Generation Z employees?” Work is one of the most central activities of life, yet scholars agree that work life is in turmoil and the nature of work has been affected by increasing globalization and technological development. In addition, Generation Z, individuals born between 1997 and 2010, are stepping into work life with several unique attributes and requirements for organizations. Employees’ declining mental health and their significance to organizations’ performance have led to a globally increased interest in implementing employee mental wellbeing initiatives. Generational differences are controversial, yet affect many aspects in life, including what generations look for in an employer and what makes their work feel meaningful. Even though Generation Z is very heterogenic, they are viewed as the first truly global generation who stereotypically want organizations to provide them with a transparent and open environment, communality, dialogue, and meaningful work. This thesis concentrates on employees’ mental wellbeing and applies a three-dimensional model that regards employees as holistic unities but also captures the complexities and variations of employees’ experiences at work. Studies have shown that the experience of meaningfulness has ample influence on a person’s life satisfaction and wellbeing at large. Meaningfulness of work is a subjective experience that stems from significance, broader purpose, and self-realization. According to theories specific job characteristics, such as skill variety, task identity and task significance impact employee wellbeing. In addition, organizations can support employees in dealing with the negative job characteristics by providing necessary resources like knowledge, autonomy, role clarity, opportunities for growth, feedback, and a supportive environment. This qualitative research utilized primary data that was collected through 15 semi-structured interviews. Individuals from Gen Z and corporate professionals with experience of international business and from different fields were interviewed to gain a comprehensive view of the topic. Based on the results of the empirical research the means for organizations to increase Generation Z employees’ mental wellbeing were compiled into a framework under four main themes called care, communicate, contribute, and create culture. While meaningful work and mental wellbeing ought to be available to every employee the framework considers the tendencies and preferences of Generation Z. Furthermore, the suggested means can be applied to all employees, yet the emphasis is on the means and resources that surfaced during the interviews with Generation Z individuals. For example, literature and previous studies stress the significance of autonomy in creating meaningfulness, yet Generation Z reported to find feedback and a caring environment to affect their experience of meaningfulness and mental wellbeing most. There were no previous studies concentrating on means to enhance the mental wellbeing of Generation Z, hence these conclusions present a new point of view to the existing literature. The results are likely to be affected by the current vulnerable stage of life of Generation Z, who might in the beginning stages of their career require more guidelines and nurturing than their more experienced colleagues.

Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja, joilla organisaatiot voivat vaikuttaa Z-sukupolven alati kasvavaan henkiseen pahoinvointiin ja tarkastella kuinka ne voivat osaltaan vaikuttaa myös merkityksellisemmän ja inhimillisemmän työelämän kehittämiseen. Tutkimus vastaa kysymykseen: ”Kuinka organisaatiot voivat lisätä Z-sukupolven työntekijöiden kokemaa työn merkityksellisyyttä ja edistää mielen hyvinvointia?” Työ on yksi ihmisen elämän keskeisimmistä toiminnoista, kuitenkin tutkijat ovat samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä työelämä on murroksessa, joka on vaikuttanut myös työn luonteeseen. Esimerkiksi teknologinen kehitys ja globalisaatio sekä uuden sukupolven, Zetojen astuminen työelämään ovat vaikuttaneet organisaatiolle asetettuihin vaatimuksiin. Sukupolvien väliset erot ovat kiisteltyjä, mutta niiden on kuitenkin todettu vaikuttavan esimerkiksi siihen mitä valtaosa sukupolven edustajista kaipaa työnantajaltaan, sekä mikä tekee heidän työstään merkityksellistä. Z-sukupolvea ovat muokanneet useat heidän varhaiset kokemuksensa ja he haluavat yritysten tarjoavan heille avoimen ja yhteisöllisen ympäristön, vastavuoroisen tavan kommunikoida ja merkityksellistä työtä. Tämä tutkimus keskittyy työntekijöiden mielen hyvinvointiin ja tarkastelee sitä kolmiulotteisen mallin lävitse, jossa työntekijät nähdään kokonaisuuksina, mutta myös työympäristön erityispiirteet ja niiden vaikutukset mielen hyvinvointiin huomioidaan. Työ on yksi tärkeimmistä merkityksellisyyden lähteistä ja merkityksellisyyden kokemuksella on laajat vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen elämässä. Työn merkityksellisyys on subjektiivinen kokemus, joka kumpuaa työn arvokkuudesta, hyvää tuottavasta päämäärästä ja itsensä toteuttamisesta. JCT- malli selittää työn merkityksellisyyden syntyvän tietyistä työn ominaispiirteistä: työtehtävien vaatimien taitojen moninaisuudesta ja sisällön mielekkyydestä sekä työtehtävien tärkeydestä ja vaikutuksesta kokonaisuuteen. Yritykset voivat lisäksi tukea työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla tärkeitä voimavaroja, kuten palautetta, mahdollisuuksia kehittyä, kannustavan ympäristön, selkeän työnkuvan ja autonomiaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin sekä Z-sukupolven edustajia että kansainvälistä yritysmaailmaa tuntevia asiantuntijoita. Haastatteluiden perusteella esiin nousseet organisaatioiden keinot lisätä Zetojen mielen hyvinvointia koottiin neljäksi pääteemaksi: välitä, kommunikoi, panosta ja luo yrityskulttuuria. Nämä toimivat kattokäsitteinä yksityiskohtaisemmille haastatteluista poimituille tavoille, joilla Zetat kokevat organisaatioiden voivan edistää heidän merkityksellisyytensä kokemusta sekä hyvinvointia. Vaikka mielen hyvinvoinnin ja merkityksellinen työn tulisi olla kaikkien saatavilla, tähän tutkimukseen kootut keinot on valikoitu Z-sukupolven erityispiirteet ja taipumukset huomioiden. Näin ollen mainittuja neljää pääkeinoa voidaan soveltaa kaikkiin työntekijöihin, mutta niiden kokoamisessa on painotettu Z-sukupolven haastatteluissa esille nousseita tarpeita. Esimerkiksi aiemmissa tutkimuksissa autonomian rooli on korostunut merkityksellisyyttä lisäävänä tekijänä, kun taas Zetat painottivat vastauksissaan palautteen saamisen ja välittävän ilmapiirin merkitystä. Koska aiempia tutkimuksia juuri Z- sukupolven mielen hyvinvointia lisäävistä tekijöistä ei ole, tämän tutkimuksen johtopäätökset tarjoavat kirjallisuuteen uuden näkökulman.