Human Rights in Finnish Businesses : Corporate Human Rights Reporting

Abstract

The most significant change in the business and human rights debate took place in the 21st century when the Respect, Protect and Remedy -framework, which recognized the link between business and human rights, was introduced in 2008. Three years later the UN Guiding Principles on Business and Human Rights (UNGP) was developed based on that framework. The UNGPs offer guidance to companies on how they should adopt voluntary corporate social responsibility (CSR) programs and implement their CSR initiatives to respect human rights.

The importance of transparency is strongly highlighted in the UNGPs, and companies are required to disclose transparently about the management of their human rights impacts and risks. Finland published a National Action Plan for the implementation of the UN Guiding Principles on Business and Human Rights in 2014. The objective of this study was to examine how Finnish companies are managing to respect human rights in their supply chains and business activities and how transparently are they reporting about them on their reports, websites and other publications. This study answers the questions “What is the human rights performance of the most sustainable* Finnish companies?” and “Are there differences between industries regarding human rights reporting?”. The study has been conducted as a qualitative multiple case study and as a cross-case study to answer the latter research question. The Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) 2020 methodology was used to assess the human rights reporting of 30 Finnish companies, that were selected from the Sustainable Brand Index´s (SBI) ranking.

The results of the study demonstrate that Finnish companies disclose quite little information about their human rights responsibilities. Although most Finnish companies stated the commitment to respect human rights many of them have not yet initiated a due diligence process. Therefore, the practical integration of human rights responsibilities and related monitor ing into the core activities of companies is still largely at an early stage. This reflects the fact that Finnish companies are still at an early stage in the implementation of the UNGPs and have a long way ahead to concretize their human rights responsibilities and internalize what the commitment to respect human rights means in practice. However, comparing to the results of the CHRB´s global assessment, Finnish companies perform approximately the same.

Merkittävin muutos yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevassa keskustelussa tapahtui 2000- luvulla, kun 2008 otettiin käyttöön suojelua, kunnioitusta ja korjaavia toimia koskeva kehys, jossa tunnustettiin yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien välinen yhteys. Kolme vuotta myöhem min kehitettiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet (UNGP), jotka tarjoavat yrityksille ohjeita siitä, miten heidän tulisi omaksua vapaaehtoisia yhteiskuntavastuuohjelmia ja pantava täytäntöön aloitteita ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.

UNGP:ssä korostetaan voimakkaasti avoimuuden merkitystä, ja yritysten edellytetään kommunikoivan avoimesti ihmisoikeusvaikutustensa ja -riskiensä hallinnasta. Suomi julkaisi vuonna 2014 kansallisen toimintasuunnitelman YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden toteuttamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset yritykset ovat onnistuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia toimitusketjuissaan ja muussa liiketoiminnassaan ja miten avoimesti ne kommunikoivat niistä raporteissaan, verkkosivuillaan ja muissa julkaisuissaan. Tutkimus vastaa kysymyksiin "Miten vastuullisimmat* suomalaiset yritykset suoriutuvat ihmisoikeuksien kunnioittamisessa?" ja "Onko toimialojen välillä eroja ihmisoikeusraportoinnissa?". Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena monitapaustutkimuksena ja cross-case -tutkimuksena jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen vastaamiseksi. Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) 2020 -menetelmää käytettiin arvioitaessa 30 suomalaisen yri tyksen ihmisoikeusraportointia. Yritykset valittiin Sustainable Brand Index:in (SBI) listalta.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaiset yritykset julkaisevat melko vähän tietoa ihmisoikeusvastuistaan. Vaikka suurin osa suomalaisista yrityksistä on ilmoittanut sitoutuvansa kunnioittamaan ihmisoikeuksia, monet eivät ole vielä aloittaneet due diligence -prosessia. Näin ollen ihmisoikeusvastuun ja siihen liittyvän seurannan käytännön integrointi yritysten ydintoimintoihin on vielä pitkälti alkuvaiheessa. Tämä kuvastaa sitä, että suomalaiset yritykset ovat vielä alkuvaiheessa YK:n yleisten toimintaperiaatteiden täytäntöönpanossa ja heillä on vielä pitkä matka edessään konkretisoidakseen ihmisoikeusvastuunsa ja sisäistääkseen, mitä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sitoutuminen käytännössä tarkoittaa. Verrattuna CHRB:n maailmanlaajuisen arvioinnin tuloksiin suomalaiset yritykset ovat kuitenkin suunnilleen sa malla tasolla.