Digitoidut käsikirjoitukset modernin teoskäsityksen muovaajina
Pälä, Nea (2022-05-05)
Digitoidut käsikirjoitukset modernin teoskäsityksen muovaajina
(05.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060141950
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060141950
Tiivistelmä
Tutkielmassani analysoin neljää Geoffrey Chaucerin Troilus and Criseyde -runoelman (n. 1385) digitoitua käsikirjoitusta: Cambridge, Corpus Christi College MS 61, British Library, Harley 3943, British Library, MS Harley 1239 ja British Library, MS Harley 2393. Yhdistelen kirjallisuustieteen ja tekstuaalitieteiden teorioita tarkastellakseni keskiaikaista kirjallisuutta kokonaisvaltaisesti. Lähtökohtanani kirjallisuustieteellisten ja tekstuaalitieteiden teorioiden yhteensovittamisessa on Hans-Georg Gadamerin hermeneuttisen ymmärtämisen kehämäinen liike sekä Donald McKenzien moderni bibliografia. Asemoin käsikirjoitukset osaksi inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden verkkoa Bruno Latourin toimijaverkkoteoriaa noudattaen. Analysoin käsikirjoitusten asettelua, kuvitusta ja koristelua. Totean, että käsikirjoituksen materiaalisuus tuottaa merkityksiä, jotka eivät käy ilmi pelkästään teoksen tekstiä tutkimalla.
Otan myös huomioon digitoitujen käsikirjoitusten erityispiirteet aineistona ja havainnollistan niiden tarjoamia mahdollisuuksia materiaalisuuden tutkimukselle. Käsikirjoitusten digitalisoinnin yleistyessä niiden hyödyntäminen keskiaikaisen kirjallisuuden tutkimuksessa käy helpommaksi. Kirjallisuuden mediumien aikajanalla painettu kirja asettuu käsikirjoitusten ja digitaalisen kirjallisuuden väliin. Painetun kirjan vertailu käsikirjoitukseen ja digitaaliseen kirjallisuuteen nostaa kirjallisuuden materiaalisuuden keskeiseksi teemaksi. Materiaalisuuden noustessa keskeiseksi kirjallisuudentutkimuksessa keskiaikainen käsikirjoituskulttuuri tarjoaa arvokkaita näkökulmia myös modernin kirjallisuuden tutkimukselle.
Otan myös huomioon digitoitujen käsikirjoitusten erityispiirteet aineistona ja havainnollistan niiden tarjoamia mahdollisuuksia materiaalisuuden tutkimukselle. Käsikirjoitusten digitalisoinnin yleistyessä niiden hyödyntäminen keskiaikaisen kirjallisuuden tutkimuksessa käy helpommaksi. Kirjallisuuden mediumien aikajanalla painettu kirja asettuu käsikirjoitusten ja digitaalisen kirjallisuuden väliin. Painetun kirjan vertailu käsikirjoitukseen ja digitaaliseen kirjallisuuteen nostaa kirjallisuuden materiaalisuuden keskeiseksi teemaksi. Materiaalisuuden noustessa keskeiseksi kirjallisuudentutkimuksessa keskiaikainen käsikirjoituskulttuuri tarjoaa arvokkaita näkökulmia myös modernin kirjallisuuden tutkimukselle.