Troijan hevonen valkoisessa kuutiossa : Marja Kanervon tilainterventiot entropian prosesseina
Miesmaa, Kiira (2022-04-30)
Troijan hevonen valkoisessa kuutiossa : Marja Kanervon tilainterventiot entropian prosesseina
(30.04.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060141926
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060141926
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on suomalaisen kuvataiteilija Marja Kanervon (s. 1958) tilan kaivertamiseen ja purkamiseen perustuvat teokset. Kanervon teosten lähtökohtana on ollut vuodesta 1996 alkaen näyttelytilan purkaminen eri tekniikoilla. Kaiverrusteokset ovat jaettavissa kahteen kategoriaan: ei-esittäviin ja sanateoksiin.
Tutkielma luo katsauksen näyttelyarkkitehtuuria rikkovaan nykytaiteen historiaan. Se osoittaa kuinka näyttelytilan purkamiseen perustuva taide syntyi 1960-luvulla minimalismin ja käsitetaiteen ideoiden pohjalta ja määritetään installaatiotaiteeksi. Keskeisiä esimerkkitaiteilijoita ovat yhdysvaltalaiset Lawrence Weiner ja Gordon Matta-Clark sekä englantilainen Terry Smith. Historiallinen katsaus antaa käsityksen millaisiin paikkoihin ja mistä syistä taiteilijat ovat tehneet tilaa kaivertavia tai rikkovia teoksiaan.
Tutkimus on empiirisesti kartoittava ja historiallisesti sekä teoreettisesti kontekstualisoivaa nykytaiteen tutkimusta. Kanervon teoksia arvioidaan modernismin ja postmodernismin viitekehysten kautta. Taiteilijan kaivertamisteoksia lähestytään erilaisin näkökulmin. Tällaisia ovat teosten suhde maalaukseen, kuva–sana-tutkimukseen, raunioittamiseen ja entropiaan.
Tutkimuksen perusteella Kanervon tuotanto osoittautuu sarjalliseksi, johon kaivertamisen kohteena ollut näyttelypaikka on antanut omaleimaisuuden. Kanervo on toteuttanut kaivertamisteoksia niin museoissa kuin hylätyissä tehdaskiinteistöissä. Tutkimus toimii Kanervon tuotantoa käsittelevänä hakemistona tuleville tutkimuksille.
Tutkielma luo katsauksen näyttelyarkkitehtuuria rikkovaan nykytaiteen historiaan. Se osoittaa kuinka näyttelytilan purkamiseen perustuva taide syntyi 1960-luvulla minimalismin ja käsitetaiteen ideoiden pohjalta ja määritetään installaatiotaiteeksi. Keskeisiä esimerkkitaiteilijoita ovat yhdysvaltalaiset Lawrence Weiner ja Gordon Matta-Clark sekä englantilainen Terry Smith. Historiallinen katsaus antaa käsityksen millaisiin paikkoihin ja mistä syistä taiteilijat ovat tehneet tilaa kaivertavia tai rikkovia teoksiaan.
Tutkimus on empiirisesti kartoittava ja historiallisesti sekä teoreettisesti kontekstualisoivaa nykytaiteen tutkimusta. Kanervon teoksia arvioidaan modernismin ja postmodernismin viitekehysten kautta. Taiteilijan kaivertamisteoksia lähestytään erilaisin näkökulmin. Tällaisia ovat teosten suhde maalaukseen, kuva–sana-tutkimukseen, raunioittamiseen ja entropiaan.
Tutkimuksen perusteella Kanervon tuotanto osoittautuu sarjalliseksi, johon kaivertamisen kohteena ollut näyttelypaikka on antanut omaleimaisuuden. Kanervo on toteuttanut kaivertamisteoksia niin museoissa kuin hylätyissä tehdaskiinteistöissä. Tutkimus toimii Kanervon tuotantoa käsittelevänä hakemistona tuleville tutkimuksille.