Oppilaiden motivaatio ja opettajien käyttämät motivaatiokeinot liikuntatunneilla esiopetuksessa ja ensimmäisellä luokalla

Abstract

Liikunta tukee lasten kasvua ja kehitystä monella tavalla. Lasten itsenäisen liikunnan määrä on kuitenkin vähentynyt 2000-luvulla. Sen vuoksi lasten liikuntamotivaatioon ja liikuntamotivaation keinoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään liikuntaa ja liikkumista ensimmäisellä luokalla ja esiopetuksessa sekä niiden yhteyttä esimerkiksi hyvinvointiin. Koska liikuntamotivaatio on yhteydessä oppilaiden liikkumisen määrään sekä liikuntatunneilla toimimiseen, on tässä tutkielmassa käsitelty motivaatiota selittävää itsemääräämisteoriaa. Tutkielmassa on myös esitelty sisäisen ja ulkoisen motivaation käsitteitä sekä yleisimpiä opettajien käyttämiä motivaatiokeinoja.

Tämän laadullisen tutkielman tarkoituksena oli selvittää ensimmäisen luokan opettajien ja esiopettajien käsityksiä siitä, millaisena oppilaiden motivaatio ilmenee esiopetuksen ja ensimmäisen luokan liikunnantunneilla. Tarkoituksena oli myös selvittää esiopettajien ja ensimmäisen luokan opettajien käyttämien motivaatiokeinojen samankaltaisuuksia tai erilaisuuksia. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta opettajaa, joista kolme oli esiopettajia ja kolme ensimmäisen luokan opettajia. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimuksen tulosten perusteella oppilaiden motivaation taso liikunnantunneilla ensimmäisellä luokalla ja esikoulussa on yleisesti korkea, mutta ryhmästä löytyy usein yksi tai muutama oppilas, jonka liikuntamotivaatio ei ole niin korkea kuin muilla luokan oppilailla. Oppilaiden motivaatio liikuntatunneilla näkyy monella eri tavalla, mutta opettajien mielestä helpoiten oppilaan motivoituneisuuden tunnistaa liikunnan ilon ja hyvillä mielin tekemisen avulla. Esiopetuksen ja ensimmäisen luokan oppilailla ei opettajien arvioiden perusteella ole merkittävää eroa liikuntatuntimotivaation tasossa. Oppilaan sisäisen motivaation tärkeys nousi opettajien arvioissa esille.

Oppilaiden liikuntamotivaatioon ovat yhteydessä monet eri ulkoiset tekijät. Haastatteluissa esiin nousi opettajan ja muiden aikuisten suuri rooli oppilaiden motivoijana. Opettajan on mahdollista luoda oppilaille hyvä ja turvallinen oppimisympäristö, jossa oppilaat uskaltavat kokeilla rajojaan ja ylittää itseään. Ryhmädynamiikka, tunnin rakenne, oppilaan kokema autonomia ja vapaa-ajan liikunta nousivat haastatteluissa esiin oppilaiden motivaatioon vaikuttavina ulkoisina tekijöinä.

Haastatteluiden perusteella on tärkeää, että opettaja tuntee lapsiryhmän mahdollisimman hyvin. Sen avulla he pystyvät käyttämään juuri sille ryhmälle toimivia motivointikeinoja liikunnantunneilla. Opettajien mielestä toimivin motivaatiokeino liikunnantunneilla on oppilaiden osallistaminen liikunnantuntien toteutukseen ja suunnitteluun. Osallistamisen tärkeys ilmenee myös opetussuunnitelmista. Hyvistä suorituksista palkitseminen sekä lasten kannustaminen yrittämisestä ja onnistumisesta olivat opettajien mielestä toimivia motivaatiokeinoja. Esiopettajien ja ensimmäisen luokan opettajien käyttämät motivaatiokeinot olivat melko samanlaisia. Suurimpana eroavaisuutena oli esiopettajien mahdollisuus käyttää enemmän aikaa oppilaiden motivointiin pidemmän oppilaiden kanssa vietetyn ajan vuoksi. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella oppilaiden kannustaminen sekä osallistaminen tuntien suunnitteluun ja toteutukseen tukevat oppilaan liikuntamotivaatiota.