Italiassa asuvien suomalaisten kieli-identiteetti kyselytutkimuksen valossa
Ahonen, Mirella (2022-05-06)
Italiassa asuvien suomalaisten kieli-identiteetti kyselytutkimuksen valossa
Ahonen, Mirella
(06.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242233
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242233
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on Italiassa asuvien suomalaisten kieli-identiteetti. Tarkastelen sitä, miten suomea ensikielenään ja italiaa toisena kielenään puhuvat suomalaiset arvottavat käyttämiään kieliä, millaisia kieliasenteita heillä on, miten he suhtautuvat mahdolliseen kaksikielisyyteensä ja miten he kokevat identifioituvansa eri kieliyhteisöihin. Keräsin aineistoni tutkimuskyselyllä, johon vastasi 101 Italiassa asuvaa suomalaista. Tutkielmani edustaa laadullista tutkimusta, ja aineiston analyysissä käytin metodina teemoittelua. Analyysini jakautuu neljään osaan, joissa tarkastelen kieli-identiteetin eri tekijöitä. Tutkimustulokseni osoittavat, että vaikka jokaisen kieli-identiteetti on yksilöllinen kokonaisuutensa, on kyselyyn vastanneiden Italian suomalaisten kieli-identiteetti perustaltaan hyvin yhteneväinen. Suomalaisuutta ja suomen kieltä pidetään korkeassa arvossa, kun taas italian merkitys koetaan pääosin melko neutraalina. Vastaajien kieliasenteet ovat linjassa kielten merkityksen kanssa, ja muun kieliympäristön asenteet suomen kieltä kohtaan vaikuttavat selkeästi vastaajien kieli-identiteettiin. Tutkimuksestani käy ilmi, että kaksikielisyys ei saa vastaajien kieli-identiteetissä huomattavaa painoarvoa. Identifioitumisessa kieliyhteisöön on hajontaa. Osa vastaajista kokee kuuluvansa suomenkieliseen kieliyhteisöön ja identifioituvansa ehdottomasti suomalaiseksi. Osa taas kokee, ettei kuulu varsinaisesti mihinkään kieliyhteisöön.
Tutkimukseni antaa yleisellä tasolla kuvauksen siitä, millaisena ulkosuomalaiset kokevat kielellisen identiteettinsä. Aihetta jatkotutkimukselle on erityisesti kaksikielisyyden kokemuksessa ja kieliyhteisöihin identifioitumisessa.
Tutkimukseni antaa yleisellä tasolla kuvauksen siitä, millaisena ulkosuomalaiset kokevat kielellisen identiteettinsä. Aihetta jatkotutkimukselle on erityisesti kaksikielisyyden kokemuksessa ja kieliyhteisöihin identifioitumisessa.