Itsehallintoa vai itsenäisyyttä : Ahvenanmaa osana Suomea ja Euroopan unionia 1990-luvulla

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen lähihistoriallisen tutkimuksen ja sisällönanalyysin menetelmin Ahvenanmaalla 1990-luvulla käytyä keskustelua Euroopan unionin jäsenyydestä ja Ahvenanmaan asemasta osana Euroopan unionia. Ahvenanmaalla käytiin Manner-Suomen tapaan ennen unioniin liittymistä varten järjestettyjä kansanäänestyksiä laajaa ja kriittistäkin keskustelua unionijäsenyyteen liittyen. Toisena kantavana teemana käsittelen 1990-luvun lopulla Ahvenanmaalla puheenaiheeksi noussutta keskustelua maakunnan itsenäisyydestä. Osa ahvenanmaalaisista koki tuolloin, että maakunnan päätösvalta oli karannut liian kauas Brysseliin ja Helsinkiin. Tätä päätösvaltaa haluttiin maakuntaan takaisin, ja Ahvenanmaan itsenäisyys nähtiin vaihtoehtona tähän. Tutkimuksen lähdeaineistona olen käyttänyt Ahvenanmaan maakunta-arkistossa olevia dokumentteja, Kansallisarkistosta peräisin olevia presidentti Ahtisaaren arkiston aineistoja ja lisäksi laaja-alaisesti sanomalehtiaineistoa niin Ahvenanmaalta kuin Manner-Suomesta.

Tutkimusaineiston perusteella voidaan osoittaa, että Ahvenanmaalle on muodostunut viimeisten sadan vuoden aikana oma identiteetti, joka näkyy maakunnassa käydyssä poliittisessa keskustelussa maakunnan itsenäisyydestä ja unionijäsenyydestä. Tästä huolimatta maakunnassa on voimakas halu säilyttää nykyisen kaltainen itsehallintojärjestelmä ja siihen liittyvät rakenteet. Suuri enemmistö maakunnan asukkaista ja päättäjistä haluaa kehittää maakunnan asemaa osana Suomea nykyisen itsehallintojärjestelmän puitteissa. Huomionarvoista on, että sata vuotta sitten suosiossa ollut ajatus Ruotsiin liittymisestä ei enää saa kannatusta Ahvenanmaalla. Tässä näkyy ehkä voimakkaimmin uuden ”ahvenanmaalaisen identiteetin” muodostuminen itsehallintojärjestelmän myötä.

In this study, using the methods of recent historical research and content analysis, I will examine the extensive and also critical debate that took place on the Åland Islands in the 1990s about the membership of the European Union and about the position of the Åland Islands as a part of the European Union. As another main theme, I will deal with the debate about the independence of the province that became the topic of conversation on the Åland Islands in the late 1990s. At that time, some inhabitants of the Islands felt that decision-making of the province had got too far away to Brussels and Helsinki. They wanted to return these powers of decision to the province, and the independence of Åland was seen as an alternative for this. As the source material for the study, I have used documents in the Provincial Archives of Åland, the materials of the Archives of President Ahtisaari in the National Archives, and besides this, on a large-scale, newspaper material collected from both Åland Islands and the Continental Finland.

Based on the research material, it can be shown that over the last hundred years, a separate identity has emerged on the Åland Islands, and it shows in the political debate taking place in the province, about the independence and the union membership of the province. Despite this, there is a strong desire in the province to preserve a self-government system similar to the existing one and its structures. The vast majority of people in the province and decision-makers want to develop the position of the province as a part of Finland, within the current autonomy. It is noteworthy that the idea of joining Sweden, popular one hundred years ago, does not receive support any more in Åland. This may be the strongest manifestation of the new ’Åland identity’ with the self-government.