”Jos se torni on lähtenyt väärälle raiteelle jo pienestä pitäen, niin kyllähän se kallistuu sit sinne ylöskin päin” : Asiantuntijoiden käsityksiä suomalaisten lasten ja nuorten rikollisuudesta
Väkeväinen, Johanna (2022-05-12)
”Jos se torni on lähtenyt väärälle raiteelle jo pienestä pitäen, niin kyllähän se kallistuu sit sinne ylöskin päin” : Asiantuntijoiden käsityksiä suomalaisten lasten ja nuorten rikollisuudesta
Väkeväinen, Johanna
(12.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242572
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242572
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kentän asiantuntijoiden käsityksiä ja näkökulmia lasten ja nuorten rikollisuuden taustatekijöistä sekä ennaltaehkäisystä. Tutkimuksen aineistona on seitsemän eri asiantuntijan teemahaastattelut, jotka analysoitiin teemoittelun ja taulukoinnin keinoin. Tulokset kerättiin yhteen miellekarttojen ja visuaalisten metaforien avulla.
Ensimmäinen tutkimuskysymys on, millaisia selitys- ja taustatekijöitä lasten ja nuorten rikollisuudelle asiantuntijat tuovat esille. Selitystekijöitä olivat epäsuotuisat kasvuolot, nuoren kaveripiiri ja yksinäisyys, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä haasteet tunnetaidoissa, identiteetissä ja minäkuvassa. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee, miten asiantuntijat näkevät lasten ja nuorten ajautumisen rikollisuuteen. Ajautumiseen yhdistettiin monenlaisia kasautuvia haasteita, kuten ongelmat perheessä, kaveripiirissä, koulunkäynnissä, sekä polarisoitumisen ilmiö, jossa heikosti pärjäävät nuoret erkaantuvat hyvin pärjäävistä nuorista.
Kolmas tutkimuskysymys paneutuu ennaltaehkäisyyn ja rangaistuspolitiikkaan. Lasten ja nuorten rikollisuuden ennaltaehkäisy edellyttää muutoksia viranomaisjärjestelmän toiminnassa, sekä painopisteen siirtoa varhaiseen tukeen ja puuttumiseen. Myönteisenä voimavarana esiin nousivat kokemusasiantuntijat ja kolmas sektori. Esiin tuotiin koulun merkitys, sekä näkökulmia maahanmuuton haasteiden ratkaisemiseen muun muassa koulutuksen ja rasismin ongelmien kohtaamisen keinoin. Rangaistuspolitiikan osalta esiin nousivat oikea-aikaisuus ja sopiva mitoitus, sekä lapsen ja nuoren tuntemus.
Tutkimuksen tuloksia verrattiin kriminologisiin teorioihin ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. Tulokset osoittivat, että kentän asiantuntijoiden näkökulmat olivat samansuuntaisia useiden kriminologisten teorioiden ja tutkimusten kanssa. Erityisesti ennaltaehkäisyn osalta asiantuntijoilla oli kattavia ja konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka tuovat uusia ratkaisukeskeisiä näkökulmia osaksi kriminologian tutkimuskenttää.
Ensimmäinen tutkimuskysymys on, millaisia selitys- ja taustatekijöitä lasten ja nuorten rikollisuudelle asiantuntijat tuovat esille. Selitystekijöitä olivat epäsuotuisat kasvuolot, nuoren kaveripiiri ja yksinäisyys, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä haasteet tunnetaidoissa, identiteetissä ja minäkuvassa. Toinen tutkimuskysymys tarkastelee, miten asiantuntijat näkevät lasten ja nuorten ajautumisen rikollisuuteen. Ajautumiseen yhdistettiin monenlaisia kasautuvia haasteita, kuten ongelmat perheessä, kaveripiirissä, koulunkäynnissä, sekä polarisoitumisen ilmiö, jossa heikosti pärjäävät nuoret erkaantuvat hyvin pärjäävistä nuorista.
Kolmas tutkimuskysymys paneutuu ennaltaehkäisyyn ja rangaistuspolitiikkaan. Lasten ja nuorten rikollisuuden ennaltaehkäisy edellyttää muutoksia viranomaisjärjestelmän toiminnassa, sekä painopisteen siirtoa varhaiseen tukeen ja puuttumiseen. Myönteisenä voimavarana esiin nousivat kokemusasiantuntijat ja kolmas sektori. Esiin tuotiin koulun merkitys, sekä näkökulmia maahanmuuton haasteiden ratkaisemiseen muun muassa koulutuksen ja rasismin ongelmien kohtaamisen keinoin. Rangaistuspolitiikan osalta esiin nousivat oikea-aikaisuus ja sopiva mitoitus, sekä lapsen ja nuoren tuntemus.
Tutkimuksen tuloksia verrattiin kriminologisiin teorioihin ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. Tulokset osoittivat, että kentän asiantuntijoiden näkökulmat olivat samansuuntaisia useiden kriminologisten teorioiden ja tutkimusten kanssa. Erityisesti ennaltaehkäisyn osalta asiantuntijoilla oli kattavia ja konkreettisia kehitysehdotuksia, jotka tuovat uusia ratkaisukeskeisiä näkökulmia osaksi kriminologian tutkimuskenttää.