”sumu oli haihtunut ja sisään lankesi kesän kirkkaus” : Haavoittuvuuden tuottamat merkitykset väkivallalle Iida Rauman romaanissa Seksistä ja matematiikasta
Kalliokoski, Milla (2022-05-26)
”sumu oli haihtunut ja sisään lankesi kesän kirkkaus” : Haavoittuvuuden tuottamat merkitykset väkivallalle Iida Rauman romaanissa Seksistä ja matematiikasta
(26.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242436
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242436
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Iida Rauman Seksistä ja matematiikasta -romaanin (2015) väkivaltakuvauksia ja haavoittuvuutta. Romaanin alussa kuvataan, kuinka Tom raiskaa Erikan. Alun väkivallan kuvaus ei jää ainoaksi, vaan Erikan lapsuutta ja nuoruutta värittää väkivaltaiset kohtaamiset. Nämä väkivallanteot tekevät Erikasta entistä haavoittuvaisemman ja häiritsevät hahmon kykyä rakentaa tarinaa itsestään.
Selvitän, miten erityisesti Erikan autismikirjo ja sukupuoli altistavat hahmon kerrostuvalle haavoittuvuudelle. Tarkastelen haavoittuvuutta aktiivisena ja merkityksiä purkavana, kaikkia ihmisiä yhdistävänä piirteenä. Tavoitteeni on selvittää, mitä merkityksiä vammaisen naisen haavoittuvuus tuottaa väkivallalle. Representaatioissa autismikirjo kiinnittyy maskuliinisina pidettyihin piirteisiin, kuten rationaalisuuteen tai matemaattiseen lahjakkuuteen. Esittelen, miten tämä narratiivi on mahdollisesti syntynyt ja miten Erikan hahmo häiritsee sitä.
Teoreettinen viitekehys rakentuu Irmtraud Huberin metamodernismin kehikkoon. Metamodernismin palauttaa maailman tekstin taakse, mikä mahdollistaa romaanin kiinnittämisen suomalaiseen kulttuuriin. Metamodernismi muovaa metafiktiota, jonka avulla tarkastelen romaanin fantastisia aineksia ja kummituksen allegoriaa. Metanarratiivisuuden avulla esittelen romaanin kerronnallista tietoisuutta kahdella kerronnan tasolla.
Luen romaanin kommentoivan suomalaista kulttuuria, jossa väkivallasta ja pärjäämisen eetoksesta tulisi irtautua. Väkivalta rakentuu pahaksi ja elämän raiteilta syökseväksi voimaksi, joka osuu kipeästi jo ennestään haavoittuvaisiin. Osoitan, miten haavoittuvuus aktiivisena toimintana muuntuu emansipatoriseksi. Näin haavoittuvuus on ihmisiä yhdistävää, jolloin rakkaus ja riippuvuus muista mahdollistaa oman tarinan uudelleen kirjoittamisen.
Selvitän, miten erityisesti Erikan autismikirjo ja sukupuoli altistavat hahmon kerrostuvalle haavoittuvuudelle. Tarkastelen haavoittuvuutta aktiivisena ja merkityksiä purkavana, kaikkia ihmisiä yhdistävänä piirteenä. Tavoitteeni on selvittää, mitä merkityksiä vammaisen naisen haavoittuvuus tuottaa väkivallalle. Representaatioissa autismikirjo kiinnittyy maskuliinisina pidettyihin piirteisiin, kuten rationaalisuuteen tai matemaattiseen lahjakkuuteen. Esittelen, miten tämä narratiivi on mahdollisesti syntynyt ja miten Erikan hahmo häiritsee sitä.
Teoreettinen viitekehys rakentuu Irmtraud Huberin metamodernismin kehikkoon. Metamodernismin palauttaa maailman tekstin taakse, mikä mahdollistaa romaanin kiinnittämisen suomalaiseen kulttuuriin. Metamodernismi muovaa metafiktiota, jonka avulla tarkastelen romaanin fantastisia aineksia ja kummituksen allegoriaa. Metanarratiivisuuden avulla esittelen romaanin kerronnallista tietoisuutta kahdella kerronnan tasolla.
Luen romaanin kommentoivan suomalaista kulttuuria, jossa väkivallasta ja pärjäämisen eetoksesta tulisi irtautua. Väkivalta rakentuu pahaksi ja elämän raiteilta syökseväksi voimaksi, joka osuu kipeästi jo ennestään haavoittuvaisiin. Osoitan, miten haavoittuvuus aktiivisena toimintana muuntuu emansipatoriseksi. Näin haavoittuvuus on ihmisiä yhdistävää, jolloin rakkaus ja riippuvuus muista mahdollistaa oman tarinan uudelleen kirjoittamisen.