Kemian oppimisen haasteet ja vahvuudet lukion kemian opetuksessa
Helin, Johanna (2022-05-26)
Kemian oppimisen haasteet ja vahvuudet lukion kemian opetuksessa
(26.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242102
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060242102
Tiivistelmä
Oppivelvollisuusiän pidentyessä vuonna 2021 lukiolakiin kirjattiin velvoittava maininta oppimisen tuen järjestämisestä myös lukioissa. Tässä tutkielmassa kartoitan, missä osa-alueissa lukion kemian opetuksessa koetaan haasteita sekä millaisia tukitoimia opiskelijat ovat saaneet. Lisäksi kartoitan opiskelijoiden nimeämiä vahvuuksia ja miten ne asettuvat suhteessa nimettyihin haasteisiin. Tutkimuksessa en tarkastele pelkästään oppimisvaikeuksia vaan koettuja haasteita ylipäätään.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselylomaketta hyödyntäen, joka sisälsi niin avoimia kuin monivalintakysymyksiäkin. Linkki kyselylomakkeeseen lähetettiin 33 lukioon sähköpostitse kevättalvella 2022 ja jaettiin sosiaalisessa mediassa niin opettajien vertaistukiryhmässä kuin omille lukioikäisille tuttaville. Kyselyyn vastasi 79 opiskelijaa.
Teoreettisessa osiossa esitellään kolme eri kategoriaa, joihin koetut haasteet myös jaotellaan kokeellisessa osiossa. Kategoriat ovat kielelliset haasteet, matemaattiset haasteet sekä keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteet. Kielellisten haasteiden kanssa kamppailevien nuorten suurimpina haasteina olivat tehtävien hahmottaminen ja merkintätapojen ymmärtäminen. Näissä molemmissa kielen ymmärtämisellä on oleellinen merkitys. Matemaattisien haasteiden kanssa kamppailevat nuoret kertoivat suurimmiksi haasteikseen kokeellisten töiden tekemisen sekä tehtäviin liittyvän matematiikan. Kokeellisissa töissäkin täytyy laskea esimerkiksi laimennoksia, joka voi näkyä haasteena kokeellisten töiden tekemisessä. Keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteissa esille nousi opettajan puheen ymmärtäminen sekä tehtävien ja työohjeiden ymmärtämisen haasteellisuus. Opettajan puhetta voi olla haastavaa seurata, jos se on nopeatempoista ja asiasta poiketaan useasti. Luokkahuoneympäristö vaikuttaa myös rauhoittavasti tai kiihdyttävästi. Työohjeiden ollessa pitkät ja moninaiset, ne voivat näyttäytyä vaikeaselkoisilta sekä opiskelijalla voi olla vaikea hahmottaa kysymyksen tai työohjeen punaista lankaa.
Vahvuuksia on hyvä tarkastella haasteiden ohella, sillä opiskelijan tiedostaessa vahvuutensa hänellä on työkaluja kohdata vaikeudet ja haasteet. Vahvuudet auttavat myös positiivisen minäkuvan ylläpitämisessä. Vahvuudet jakautuivat laajemmin, joten vahvuudet jaettiin useampiin eri luokkiin. Isoimmiksi luokiksi muotoutuivat matematiikka, opiskelutekniikat sekä kemian tiedot ja taidot. Matematiikka näyttäytyy siis sekä haasteena, että vahvuutena. Tässä aineistossa matematiikka nähtiin enemmän vahvuutena kuin haasteena, Kemian tiedot ja taidot luokka sisälsi puolestaan kemialle hyvin tyypillisiä aiheita, kuten sidostyyppien muodostumisen sekä moolimassan laskemisen.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselylomaketta hyödyntäen, joka sisälsi niin avoimia kuin monivalintakysymyksiäkin. Linkki kyselylomakkeeseen lähetettiin 33 lukioon sähköpostitse kevättalvella 2022 ja jaettiin sosiaalisessa mediassa niin opettajien vertaistukiryhmässä kuin omille lukioikäisille tuttaville. Kyselyyn vastasi 79 opiskelijaa.
Teoreettisessa osiossa esitellään kolme eri kategoriaa, joihin koetut haasteet myös jaotellaan kokeellisessa osiossa. Kategoriat ovat kielelliset haasteet, matemaattiset haasteet sekä keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteet. Kielellisten haasteiden kanssa kamppailevien nuorten suurimpina haasteina olivat tehtävien hahmottaminen ja merkintätapojen ymmärtäminen. Näissä molemmissa kielen ymmärtämisellä on oleellinen merkitys. Matemaattisien haasteiden kanssa kamppailevat nuoret kertoivat suurimmiksi haasteikseen kokeellisten töiden tekemisen sekä tehtäviin liittyvän matematiikan. Kokeellisissa töissäkin täytyy laskea esimerkiksi laimennoksia, joka voi näkyä haasteena kokeellisten töiden tekemisessä. Keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteissa esille nousi opettajan puheen ymmärtäminen sekä tehtävien ja työohjeiden ymmärtämisen haasteellisuus. Opettajan puhetta voi olla haastavaa seurata, jos se on nopeatempoista ja asiasta poiketaan useasti. Luokkahuoneympäristö vaikuttaa myös rauhoittavasti tai kiihdyttävästi. Työohjeiden ollessa pitkät ja moninaiset, ne voivat näyttäytyä vaikeaselkoisilta sekä opiskelijalla voi olla vaikea hahmottaa kysymyksen tai työohjeen punaista lankaa.
Vahvuuksia on hyvä tarkastella haasteiden ohella, sillä opiskelijan tiedostaessa vahvuutensa hänellä on työkaluja kohdata vaikeudet ja haasteet. Vahvuudet auttavat myös positiivisen minäkuvan ylläpitämisessä. Vahvuudet jakautuivat laajemmin, joten vahvuudet jaettiin useampiin eri luokkiin. Isoimmiksi luokiksi muotoutuivat matematiikka, opiskelutekniikat sekä kemian tiedot ja taidot. Matematiikka näyttäytyy siis sekä haasteena, että vahvuutena. Tässä aineistossa matematiikka nähtiin enemmän vahvuutena kuin haasteena, Kemian tiedot ja taidot luokka sisälsi puolestaan kemialle hyvin tyypillisiä aiheita, kuten sidostyyppien muodostumisen sekä moolimassan laskemisen.