Ensikielten vaikutus mahdollisuuden ilmaisemiseen suomessa toisena kielenä: korpuspohjainen vertailu viroa, venäjää, ja englantia ensikielenään puhuvien opiskelijoiden välillä
Zhang, Yunxin (2022-05-06)
Ensikielten vaikutus mahdollisuuden ilmaisemiseen suomessa toisena kielenä: korpuspohjainen vertailu viroa, venäjää, ja englantia ensikielenään puhuvien opiskelijoiden välillä
Zhang, Yunxin
(06.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060342837
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060342837
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tutkin ensikielten vaikutusta suomi toisena kielenä (S2) -opiskelijoiden piirteiden käyttöön suomen kielessä. Tutkin mahdollisuuden ilmauksia viroa, venäjää ja englantia ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden teksteissä.
Tutkielmassani käytän kompleksisten dynaamisten systeemien teoria (CDST), joka esittelee sitä, että opiskelijan ensikieli voi olla muuttuja, joka vaikuttaa kohdekieleen, ja voi olla muita muuttujia, jotka vaikuttavat S2-opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käyttöön. Sen lisäksi käytän välikieliteoriaa, jonka avulla on mahdollista tarkastella oppijan kielen mahdollinen vaikutus tutkielman aiheeseeni. Käytän myös kielten vaikutuksen liittyviä teorioita, jotka perustelevat tutkielmani aihetta ja metodia.
Tutkin viisi mahdollisuuden ilmausten tyyppiä, jotka esiintyvät suomen kielessä: verbi, verbirakenne, adjektiivi, modus (potentiaali), ja adverbi tai partikkeli. Etsin sitten viron, venäjän, ja englannin kielissä suomen kielessä esiintyviä tyyppisiä mahdollisuuden ilmauksia. Tutkielmani aineisto on peräisin LAS2- ja ICLFI-korpuksista. Näistä korpuksista etsin eri ensikieliä puhuvien S2 opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä, jotka sisältävät tutkimia mahdollisuuden ilmauksia suomen kielessä. Sen jälkeen lasken viroa, venäjää, ja englantia ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden erilaisten mahdollisuuden ilmausten käytön frekvenssejä. Vertailen sitten näitä frekvenssejä, ja analysoin mahdollisuuden ilmausten käytön vastaavuutta suomen kielessä ja S2-opiskelijoiden ensikielissä. Koska venäjää ensikielenään puhuvat S2-opiskelijat asuvat sekä Venäjällä että Virossa, vertailen lisäksi Venäjällä ja Virossa asuvien S2-opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käyttöä sen takia, että voi näyttää, miten viron kieli voi vaikuttaa venäjää ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden suomen kielen käyttöön.
Tutkielman tulosten perusteella sitä, että viroa, venäjää, ja englantia ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käytön frekvenssit ovat erilaisia. Suurin osa opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käytöstä vastaa heidän ensikielissään esiintyviä mahdollisuuden ilmauksia, mutta osa näiden käytöstä ei liity S2-opiskelijoiden ensikieliin. Voi olla muita muuttujia, jotka vaikuttavat S2-opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käyttöön. Tutkielmani ongelmat ovat aineistosta englantia ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden kirjoitusten vähyys, ja aineistossa S2-opiskelijoiden kirjoituksen virheitä.
Tutkielmassani käytän kompleksisten dynaamisten systeemien teoria (CDST), joka esittelee sitä, että opiskelijan ensikieli voi olla muuttuja, joka vaikuttaa kohdekieleen, ja voi olla muita muuttujia, jotka vaikuttavat S2-opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käyttöön. Sen lisäksi käytän välikieliteoriaa, jonka avulla on mahdollista tarkastella oppijan kielen mahdollinen vaikutus tutkielman aiheeseeni. Käytän myös kielten vaikutuksen liittyviä teorioita, jotka perustelevat tutkielmani aihetta ja metodia.
Tutkin viisi mahdollisuuden ilmausten tyyppiä, jotka esiintyvät suomen kielessä: verbi, verbirakenne, adjektiivi, modus (potentiaali), ja adverbi tai partikkeli. Etsin sitten viron, venäjän, ja englannin kielissä suomen kielessä esiintyviä tyyppisiä mahdollisuuden ilmauksia. Tutkielmani aineisto on peräisin LAS2- ja ICLFI-korpuksista. Näistä korpuksista etsin eri ensikieliä puhuvien S2 opiskelijoiden kirjoittamia tekstejä, jotka sisältävät tutkimia mahdollisuuden ilmauksia suomen kielessä. Sen jälkeen lasken viroa, venäjää, ja englantia ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden erilaisten mahdollisuuden ilmausten käytön frekvenssejä. Vertailen sitten näitä frekvenssejä, ja analysoin mahdollisuuden ilmausten käytön vastaavuutta suomen kielessä ja S2-opiskelijoiden ensikielissä. Koska venäjää ensikielenään puhuvat S2-opiskelijat asuvat sekä Venäjällä että Virossa, vertailen lisäksi Venäjällä ja Virossa asuvien S2-opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käyttöä sen takia, että voi näyttää, miten viron kieli voi vaikuttaa venäjää ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden suomen kielen käyttöön.
Tutkielman tulosten perusteella sitä, että viroa, venäjää, ja englantia ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käytön frekvenssit ovat erilaisia. Suurin osa opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käytöstä vastaa heidän ensikielissään esiintyviä mahdollisuuden ilmauksia, mutta osa näiden käytöstä ei liity S2-opiskelijoiden ensikieliin. Voi olla muita muuttujia, jotka vaikuttavat S2-opiskelijoiden mahdollisuuden ilmausten käyttöön. Tutkielmani ongelmat ovat aineistosta englantia ensikielenään puhuvien S2-opiskelijoiden kirjoitusten vähyys, ja aineistossa S2-opiskelijoiden kirjoituksen virheitä.