Tutkiva oppiminen lukion maantieteessä : Tarkastelussa tutkivan oppimisen taidot lukion maantieteen oppikirjojen, ylioppilaskokeiden ja maantieteen valintakokeiden tehtävissä

Abstract

Tutkiva oppiminen on korostunut koulutuksessa 2000-luvulla ja tutkimuksellisuus on yleistynyt erityisesti luonnontieteiden opetuksessa. Tutkivassa oppimisessa opiskelijat oppivat tieteellisen tutkimuksen kaltaisen prosessin avulla ja toimivat ikään kuin he olisivat tutkijoita tieteen maailmassa. Tutkivan oppimisen prosessissa korostuvat tutkimustaidot, mutta myös yhteistyöhön ja reflektointiin liittyvät taidot, jolloin voidaan puhua laajemmin tutkivan oppimisen taidoista. Tutkiva oppiminen maantieteen opetuksessa keskittyy maantieteelliseen tutkimukseen ja maantieteelle ominaisiin tutkimustaitoihin. Tieteellisen ajattelun ja tutkimustaitojen tukeminen luovat pohjaa tulevaisuuden asiantuntijuudelle ja tutkimukselle. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) tavoitteet tukevat tutkivan oppimisen toteutumista maantieteen opetuksessa, joten tutkimuksellisuuden tulisi sisältyä myös opetussuunnitelman mukaisiin oppikirjoihin. Oppikirjat ovat keskeisessä asemassa suomalaisessa koulujärjestelmässä. Opettajat hyödyntävät oppikirjoja opetuksen suunnittelussa ja opiskelijat käyttävät oppikirjoja opiskelun työvälineenä. Tutkivan oppimisen tehtävillä voidaan tukea tutkivan oppimisen toteutumista koulutuksessa ja kehittää erityisesti opiskelijoiden tutkimustaitoja. Lukion maantieteen oppikirjoja käytetään myös maantieteen ylioppilaskokeisiin ja yliopiston valintakokeisiin valmistautumisessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lukion maantieteen oppikirjojen, ylioppilaskokeiden ja maantieteen valintakokeiden tehtäviä tutkivan oppimisen taitojen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sisällönanalyysin avulla, kuinka paljon tutkiva oppiminen painottuu tehtävissä ja millaisia tutkivan oppimisen taitoja tehtävät edellyttävät opiskelijoilta. Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman mukaista GEOS-oppikirjasarjaa sekä opetussuunnitelmaan perustuvia ylioppilas- ja valintakokeita. Oppikirjojen tehtävien tarkastelu antaa tietoa siitä, millaisia tutkivan oppimisen taitoja tehtävät kehittävät ja millaista kuvaa maantieteellisestä tutkimuksesta rakennetaan. Maantieteen ylioppilaskokeita ja valintakokeita tarkastelemalla taas saadaan tietoa, miten näitä taitoja arvioidaan oppijan tulevaisuuden kannalta tärkeissä kokeissa. Tutkimuksen mukaan suurin osa maantieteen oppikirjojen, ylioppilaskokeiden ja valintakokeiden tehtävistä edellyttää tutkivan oppimisen taitoja. Oppikirjojen tehtävät kehittävät tutkivan oppimisen taitoja monipuolisesti ja tukevat sellaisten taitojen kehittymistä, joita tarvitaan myös maantieteen ylioppilaskokeissa ja valintakokeissa. Kuitenkin vain osa tutkivan oppimisen taidoista sisältyy koetehtäviin. Suurin osa tehtävistä edellyttää maantieteellisen aineiston tulkintaa ja analysointia. Tutkimuksen perusteella tehtävät tukevat erityisesti kykyä tulkita erilaisia tietoaineistoja ja tunnistaa aineistosta syy-seuraussuhteita. Tutkimuksen perusteella oppikirjoihin ja kokeisiin tulisi lisätä tehtäviä, joissa edellytetään tutkimuskysymyksien muodostamista ja tutkimuksen suunnittelua. Näin tehtävät kehittäisivät tutkimustaitoja entistä monipuolisemmin. Lisäksi tehtäviin tulisi sisällyttää enemmän yhteistyötä, esiintymistä, viestintää ja itsearviointia, jotta tehtävät kehittäisivät kokonaisvaltaisesti tutkivan oppimisen taitoja.

Inquiry-based learning has been emphasized in education during the 21st century, and research approach has become more common, especially in science teaching. In inquiry-based learning, students learn through a process similar to scientific research and act as if they were researchers in the world of science. In the inquiry process, not only research skills are emphasized, but also skills related to collaboration and reflection. Therefore, it is possible to talk about the skills of inquiry-based learning as a wider concept. Inquiry-based learning in geography focuses on geographic research and geographic research skills. Supporting scientific thinking and research skills will lay the foundation for future expertise and research. The Finnish upper secondary school curriculum (2015) supports the implementation of inquiry-based learning in geography, in which case inquiry should also be included in the textbooks. Textbooks play an important role in the Finnish school system. Teachers use textbooks when planning teaching and students as a learning tool. Inquiry-based tasks can support the implementation of inquiry-based learning in education and develop students' research skills. Upper secondary school geography textbooks are also used to prepare for Finnish matriculation examinations and university entrance examinations. This study examines the inquiry-based tasks in upper secondary school geography textbooks, Finnish matriculation examinations, and universities’ geography entrance examinations. The aim of the study is to find out, using content analysis, how much inquiry-based learning is emphasized in the tasks and what kind of inquiry-based learning skills the tasks require of the students. Examining the learning tasks in the textbooks provides information about what kind of inquiry-based learning skills they develop and what kind of image of geographic research is constructed. Looking at the Finnish matriculation examinations and university entrance examinations, on the other hand, provides information on how these skills are assessed in the exams that are important for the learner's future. According to this study findings, most of the tasks in geography textbooks, Finnish matriculation examinations, and geography entrance examinations require inquiry-based learning skills. The tasks in the textbooks develop inquiry-based learning skills in a variety of ways and support the development of skills that are also needed in the examinations. However, only some of the inquiry-based learning skills are included in the test assignments. Most tasks require interpretation and analysis of geographic data. Based on the research, the tasks support in particular the ability to interpret different types of data sets and to outline cause-and-effect relationships. Based on this research, tasks that require the formation of research questions and the design of research should be added to textbooks and examinations. Increasing such tasks would develop research skills in a more diverse way. In addition, tasks should include more collaboration, presentation, communication, and self-assessment so that they develop comprehensively inquiry-based learning skills.