Kemian yliopisto-opiskelijoiden kokema työelämätaitojen tärkeys ja niiden kehittyminen opintojen aikana

Abstract

Yleisillä työelämätaidoilla tarkoitetaan osaamista ja taitoja, joita koulutus tuottaa joka tieteenalalla ja joita voidaan hyödyntää erilaisissa tehtävissä. Yleisten työelämätaitojen merkitys työelämässä on korostunut, sillä niiden hallinta mahdollistaa työllistymisen useampiin työtehtäviin sekä edesauttaa yleisesti työelämässä pärjäämistä. Koulutuksen kehittämisessä yhtenä suuntaviivana on ollut koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen lisääminen ja myös työelämätaidot ovat nousseet keskusteluun työelämärelevanssin ja osaamisperustaisuuden myötä. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa kemian opiskelijoiden näkemyksiä työelämätaitojen kehittymisestä opintojen aikana sekä sitä, kuinka tärkeinä he pitävät näiden taitojen kehittymistä opinnoissa. Kemian laitoksen tutkinto-opiskelijoiden lisäksi työelämätaitojen kehittymistä arvioivat kemian tutkinto-ohjelmasta valmistuneet. Työelämätaitojen kehittymisen lisäksi valmistuneet arvioivat työelämätaitojen tärkeyttä heidän nykyisessä työssään. Aineiston ensimmäinen osa muodostuu Turun yliopiston työelämäpalveluiden (Rekry) keräämästä uraseurantakyselystä vuosina 2011–2015 kemian alalta valmistuneilta. Kyselyt on toteutettu vuosien 2016–2020 aikana viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Aineiston toinen osa kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä eri vaiheessa opintoja olevilta Turun yliopiston kemian laitoksen opiskelijoilta helmikuussa 2021. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä kuten t-testiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tulosten mukaan kemian opiskelijat pitivät tärkeimpinä kehitettävinä työelämätaitoina kyvyn oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuuden ja ongelmaratkaisutaidot. Nämä olivat samoja taitoja, jotka myös valmistuneet kokivat tärkeimmiksi työssään tarvittaviksi taidoiksi. Muutenkin kemian opiskelijoiden tärkeiksi kokemat taidot vastasivat pitkälti valmistuneiden arviota samojen taitojen tärkeydestä heidän työssään. Sekä opiskelijat että valmistuneet kokivat puolestaan opintojen kehittäneen eniten teoreettista osaamista, kykyä oppia ja omaksua uutta sekä tiedonhankintataitoja. Eri taustamuuttujista eniten eroja työelämätaitojen tärkeänä kokemisessa ja niiden kehittymisessä syntyi opiskelijoiden välille, jotka olivat eri vaiheissa opintoja. Sukupuolella, pääaineella ja kemian alan työkokemuksella oli vain vähäistä merkitystä eri taitojen tärkeänä pitämiseen ja koettuun kehittymiseen. Opiskelijoiden työllistymisuskossa ei ollut suuria vaihteluja eri taustamuuttujien suhteen. Sen sijaan opiskelijan kokeman työelämätaitojen kehittymisen ja työllistymisuskon välillä oli positiivinen ja kohtalainen korrelaatio. Yleisesti voidaan todeta, että opiskelijat pitivät yleisten työelämätaitojen kehittymistä tärkeänä opintojen aikana. Opiskelijat myös tiesivät jo melko hyvin eri taitojen mahdollisesta tärkeydestä tulevaisuudessa työelämässä, sillä opiskelijoiden ja valmistuneiden vastaukset eivät eronneet merkittävästi. Työelämätaitojen kehittyminen osana opintoja oli yhteydessä opiskelijan kokemaan työllistymisuskoon. Työelämätaidot olivat merkittäviä myös siten, että opiskelijat uskoivat työelämätaitojen kehittymisen myös parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan tulevaisuudessa.