Fantasian irreaaliat ja roolipelaaminen : Dungeons & Dragons -pöytäroolipelin irreaalioiden käännökset englannista suomeen
Tasala, Katariina (2022-05-27)
Fantasian irreaaliat ja roolipelaaminen : Dungeons & Dragons -pöytäroolipelin irreaalioiden käännökset englannista suomeen
(27.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060743999
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060743999
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee irreaalioiden käännösstrategioita. Irreaaliat ovat kulttuurisidonnaisia ilmauksia, jotka ovat peräisin fiktiivisestä maailmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, sopivatko Leppihalmeen (2001) ehdottamat reaalioiden käännösstrategiat myös fiktiivisten reaalioiden kääntämiseen.
Irreaalioita tutkitaan tässä tutkielmassa pöytäroolipelien kontekstissa seuraten tarinan tasoja: pöytäroolipelissä olennaista on kaksijakoinen kerronta, pöytätason tarina sekä sen sisälle muodostuva tarinataso. Näitä tasoja nimitetään fabuloiksi. Pöytätason fabula on pelaajien keskustelu esimerkiksi pelimekaniikan asioista, nopanheitoista ja muista metapelaamiseen liittyvästä. Tarinafabula sisältää hahmojen interaktiot sekä tarinan, jossa nimenomaan hahmot seikkailevat ja jota pelaajat ohjailevat. Tutkimukseen valitut irreaaliat sijoittuvat tarinatasolle, mutta mukaan on huomioitu myös pöytätason sanastoa, koska se on olennainen osa pelin mekaniikkaa ja sujuvuutta. Myös pöytätason sanaston kääntäminen on tärkeä osa-alue käännösprosessissa ja käännösstrategiat vaikuttavat täälläkin. Tutkimus on toteutettu soveltamalla Leppihalmeen (2001) käännösstrategiajaottelua yhdysvaltalaisen Dungeons & Dragons -pöytäroolipelisarjasta poimittuihin irreaalioihin ja niiden käännöksiin. Käännökset on poimittu peliresurssisivustolta Lohikäärmeen luola (2012, lohikaarmeenluola.fi) ja Dungeon & Dragons Fantasiaroolipeli – Pelaajan ohjekirja -sääntökirjasta (1987).
Aineisto on jaoteltu viiteen eri kategoriaan analyysin johdonmukaistamiseksi: pelimekaniikan sanasto, pelattavat hahmoluokat, pelattavat hahmolajit, magia ja kielet ja hirviöt. Yhteensä sanastoa on tutkimuksessa 50 lähtökielistä, 50 Lohikäärmeen luolan käännöstä ja 18 Punalaatikon sanaa. Käännöslainojen käyttö on yleisin käännösstrategia tässä kyseisessä otannassa, mutta laajempi jatkotutkimus aiheesta on tarpeen.
Irreaalioita tutkitaan tässä tutkielmassa pöytäroolipelien kontekstissa seuraten tarinan tasoja: pöytäroolipelissä olennaista on kaksijakoinen kerronta, pöytätason tarina sekä sen sisälle muodostuva tarinataso. Näitä tasoja nimitetään fabuloiksi. Pöytätason fabula on pelaajien keskustelu esimerkiksi pelimekaniikan asioista, nopanheitoista ja muista metapelaamiseen liittyvästä. Tarinafabula sisältää hahmojen interaktiot sekä tarinan, jossa nimenomaan hahmot seikkailevat ja jota pelaajat ohjailevat. Tutkimukseen valitut irreaaliat sijoittuvat tarinatasolle, mutta mukaan on huomioitu myös pöytätason sanastoa, koska se on olennainen osa pelin mekaniikkaa ja sujuvuutta. Myös pöytätason sanaston kääntäminen on tärkeä osa-alue käännösprosessissa ja käännösstrategiat vaikuttavat täälläkin. Tutkimus on toteutettu soveltamalla Leppihalmeen (2001) käännösstrategiajaottelua yhdysvaltalaisen Dungeons & Dragons -pöytäroolipelisarjasta poimittuihin irreaalioihin ja niiden käännöksiin. Käännökset on poimittu peliresurssisivustolta Lohikäärmeen luola (2012, lohikaarmeenluola.fi) ja Dungeon & Dragons Fantasiaroolipeli – Pelaajan ohjekirja -sääntökirjasta (1987).
Aineisto on jaoteltu viiteen eri kategoriaan analyysin johdonmukaistamiseksi: pelimekaniikan sanasto, pelattavat hahmoluokat, pelattavat hahmolajit, magia ja kielet ja hirviöt. Yhteensä sanastoa on tutkimuksessa 50 lähtökielistä, 50 Lohikäärmeen luolan käännöstä ja 18 Punalaatikon sanaa. Käännöslainojen käyttö on yleisin käännösstrategia tässä kyseisessä otannassa, mutta laajempi jatkotutkimus aiheesta on tarpeen.