Matikkaa vai maantiedettä? : Koulutuspoliittiset uudistukset ja maantieteen suosio lukioissa vuosina 2010–2022

Abstract

Tässä empiiriskvantitatiivisessa tutkimuksessa tarkastellaan valinnaisen maantieteen suosiota suomalaisten lukio-opiskelijoiden keskuudessa vuosien 2010–2022 välillä. Suosion ajallista muutosta ja muutosten yhtymäkohtia lukio-opiskelijoita koskettaviin uudistuksiin on kiinnostavaa tutkia, koska tarkastelujaksolle sijoittuu lukuisia perustavanlaatuisia uudistuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on näin selvittää maantieteen nykyistä asemaa lukiokoulutuksessa.

Tarkastelujakson ensimmäinen merkittävä uudistus tapahtui 2010-luvun puolivälissä, jolloin hallitus muutti oppiaineiden tuntijakoa ja maantiede menetti toisen pakollisista kursseistaan. Samalla opetussuunnitelmaa uudistettiin niin, että jäljelle jäänyt kaikille yhteinen maantieteen kurssi sai uuden sisällön ja aiemmista pakollisista kursseista tuli valinnaisia. Toinen merkittävä poliittinen muutoshanke oli korkeakoulujen opiskelijavalintaperusteiden kokonaisuudistus, joka kasvatti huomattavasti ylioppilaskokeiden arvosanojen ja optimaalisten ainevalintojen merkittävyyttä. Lisäksi tutkimusjakson aikana kaikki ylioppilaskokeet digitalisoitiin ja hyväksytyn kokeen uusimisrajoituksista luovuttiin.

Tutkimuksen aineistona on käytetty tilastotietoja lukiolaisten aine- ja kurssivalinnoista sekä ylioppilaskokeisiin ilmoittautumisista. Aineisto kattaa yhteenlasketun valtakunnallisen tason sekä maantieteen kurssivalinnat Helsingin kaupungin ylläpitämissä lukioissa. Tutkimusmenetelminä ovat tilastolliset analyysit.

Tulokset osoittavat, että maantieteen suosiossa on tapahtunut muutoksia samanaikaisesti koulutusuudistusten kanssa. Muutoksen suunta vaihtelee tarkasteltavan määritelmän ja ajanjakson mukaan. Esimerkiksi maantieteen ylioppilaskokeisiin ilmoittautuneiden määrä on 2020-luvun alussa ollut suurempi kuin 2010-luvun puolivälissä huolimatta siitä, että uudemmassa huomioituina ovat vain ensikertalaiset. Toisaalta maantieteen opintoja jatkaa pakollisen kurssin jälkeen nykyisin pienempi osa lukiolaisista kuin tutkimusjakson alussa.

Tutkimuksesta ilmenee myös, että maantieteen suosiossa on merkittäviä eroja koulujen välillä ja, että pitkän matematiikan ylioppilaskokeen suosio on noussut selvästi. Kiinnostavasti, muutamissa keskitason tai korkean profiilin lukioissa maantiedettä valinnaisesti opiskelleiden ja koko oppimäärän suorittaneiden osuudet ovat pudonneet selvästi vuosien 2019–2021 välisenä aikana. Tämä voi ilmentää tavoitteellisten opiskelijoiden reaktiota opiskelijavalintauudistukseen, mutta lisää tutkimusta tarvitaan.

This research is an empirical and quantitative study that examinates popularity of geography as an optional subject among Finnish upper secondary school students between years 2010–2022. As there have been several fundamental changes concerning general upper secondary education during the study period, one key interest is to examine temporal changes of popularity as well as possible connections between changes and political renewals. Hence, the aim of the study is to clarify geography’s current position at Finnish upper secondary school education.

The first key reform during this study period took place in the middle of 2010s when Finnish government changed distribution of lesson hours between school subjects and geography lost one of its two compulsory courses. Then, the national core curriculum was also renewed: the only remaining geography course intended for all students got a new content and the former compulsory courses became optional. The second main political renewal concerning upper secondary students was the reform of student admissions of higher education. The reform significantly increased the importance of matriculation examination grades and the optional choice between the subjects. In addition, during the study period all matriculation examination tests became digital and all restrictions of retaking an approved test was overruled.

Research data consists of subject and course choices made by Finnish upper secondary school students and their enrolments to matriculation examination tests. Data covers all the upper secondary schools of Finland in total as well as school-specific data concerning geography course choices made by students in Helsinki. Research methods are statistical.

The results of this study show that there have been simultaneous changes in education policy and popularity of geography. Direction of the change depends on the definition and the time scale. For example, the study shows that there have been more enrolments to the geography matriculation tests in the beginning of the 2020s than in the middle of the 2010s even though the most recent data counts only first timers. But then, recently a smaller percent of the students has chosen to continue geography studies after the mandatory course than in the beginning of the study period.

Also, this study discovers major differences in popularity of geography between schools and notable increase in popularity of the advanced mathematics matriculation test. Interestingly, there have been quite a big drop in the share of students who have selected optional geography courses or fulfilled the whole geography syllabus at some middle- or high-performing schools. That might express goal-directed students’ response to the admission reform, but more studies are needed.