Vanhempien arvioita yläkouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä

Abstract

Liikunnallinen elämäntapa lapsuudessa ja nuoruudessa luo perustan myös aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Nuorten fyysisen passiivisuuden on kuitenkin havaittu lisääntyvän etenkin yläkouluiässä. Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkastelemalla voidaan saada vastauksia siihen, mitkä tekijät yhtäältä aktivoivat ja toisaalta passivoivat yläkouluikäisiä. Vanhemmilla on usein vielä yläkouluiässä merkittävä rooli nuoren elämässä, minkä vuoksi vanhempien arviot yläkouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä voivat olla hyvinkin tarkkanäköisiä.

Tutkielman tarkoitus on selvittää yläkouluikäisten nuorten vanhempien arvioita nuoren fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millä tavalla vanhemmat arvioivat kodin, vertaisten, koulupäivän aikaisen liikunnan sekä organisoidun liikunnan vaikuttavan yläkouluikäisten fyysiseen aktiivisuuteen sekä millaisia yhteyksiä näillä tekijöillä on toisiinsa vanhempien arvioiden perusteella.

Teoreettinen viitekehys rakentuu fyysisen aktiivisuuden käsitteen sekä tutkielmassa käsiteltävien fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavien neljän tekijän eli kodin, vertaisten, koulupäivän aikaisen liikunnan sekä organisoidun liikunnan varaan. Aluksi perehdytään fyysisen aktiivisuuden käsitteeseen, jonka jälkeen paneudutaan liikuntasuosituksiin sekä lasten ja nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Neljästä fyysisen aktiivisuuden tekijästä ensin käsitellään kotia, jossa huomio kiinnittyy erityisesti vanhempien toiminnan ja liikuntasuhteen sekä sisarusten vaikutukseen lasten ja nuorten fyysisessä aktiivisuudessa. Kodin jälkeen tarkastellaan vertaisten aktivoivaa ja passivoivaa vaikutusta fyysiseen aktiivisuuteen. Seuraava tekijä on koulupäivän aikainen liikunta, joka on jaettu koululiikuntaan eli liikuntatunteihin, välitunteihin sekä koulumatkoihin. Lopuksi tarkastellaan vielä organisoitua liikuntaa ja puhutaan sen vaikutuksesta nuorten kokonaisvaltaiseen fyysiseen aktiivisuuteen sekä kuvataan murrosiässä tapahtuvaa organisoidun liikuntaharrastuksen lopettamisen ilmiötä.

Tutkielman tutkimusmenetelmä on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin. Aineiston analyysi tehtiin teorialähtöisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Aineisto koostuu kymmenen yläkouluikäisen nuoren vanhemman haastattelusta.

Tuloksissa kodin vaikutuksen osalta korostuvat liikkumiseen kannustavan ilmapiirin luominen, liikunnallisen elämäntavan konkreettinen tukeminen sekä sisarusten vaikutus nuoren fyysiseen aktiivisuuteen. Vertaisten kohdalla esille nousi teoreettisen viitekehyksen mukaisesti kavereiden aktivoiva ja toisaalta passivoiva vaikutus. Koulupäivän aikaisesta liikunnasta korostui vanhempien näkemys koululiikunnan monipuolisuudesta ja siitä, että välituntisin nuoret eivät liiku sekä koulumatkojen liikkuminen pääosin pyörällä. Organisoidun liikunnan tutkimustulokset puolestaan paneutuivat kuormitukseen sekä liikuntaharrastuksen tavoitteellisuuden motivoivaan vaikutukseen liikkumista kohtaan. Fyysisen aktiivisuuden tekijöiden välisistä yhteyksistä esille nousivat vertaisten passivoiva vaikutus välituntiliikuntaan, vertaisten merkitys organisoidussa liikunnassa sekä koulun tarjoamat mahdollisuudet organisoidun liikunnan harrastamiseen.