Exploring talent management in Finland : Implications on skilled immigrant talent retention
Laaksonen, Meri (2022-05-31)
Exploring talent management in Finland : Implications on skilled immigrant talent retention
Laaksonen, Meri
(31.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844350
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844350
Tiivistelmä
Organizations operate in a world that is global, dynamic, and characterized by high levels of competition and instability. The emerging talent shortage is one of the global challenges that organizations are facing today. The concept of "The War for Talent" is widely discussed in the corporate world. Given the severe competition for talent in many industries, talent retention has become critical for organizations to grow and accomplish their strategic goals. Difficulties relating to changing demographics and growing talent shortages have resulted in increased migration across countries in recent decades, affecting the execution of international strategies.
Skills shortages are a concern in Finland as well, and the need of skilled migration has been emphasized in a wide range of industries. Talent retention, on the other hand, has been considered as a complex process that necessitates the organization's efforts to develop talent management programs that improve engagement and intentions to stay. As a result, this study explores how skilled immigrant retention has been approached in Finland using talent management practices. Furthermore, in order to better understand how such talent management practices are considered to increase retention, this research seeks to present perceptions from the viewpoint of the individual talent.
This study was conducted as a qualitative research. The empirical data was collected through eight semi-structured theme interviews with five HR professionals and with three skilled immigrants. The theoretical framework used in this study draws on talent management research, skilled migration literature, and organizational justice perspectives in order to explore how organizations in Finland strive to enhance skilled immigrant retention through talent management practices. The collected data was analyzed through thematic analysis.
According to the findings, organizations do not differentiate their talent management approaches depending on the individual's immigrant status. Additional efforts were made only if the skilled immigrants played a significant strategic role in the organization's operations. According to the findings, talent management is highly organization and industry specific. Organizations should improve social integration processes, provide organizational support, address language barriers, and promote talent development and talent engagement practices in order to retain skilled immigrants. Based on their identity as talents and career self-management, skilled immigrants were considered to interpret practices as communication signals and through fairness perceptions. Organisaatioiden globaalille ja nopeasti muuttuvalle toimintaympäristölle on ominaista sekä kilpailu että epävakaus. Kehittyvä osaajapula on monille organisaatioille haaste, josta yritysmaailmassa puhutaan käsitteellä "The War for Talent", ”taistelu lahjakkuudesta”. Vallitsevan kilpailun vuoksi osaajien pysyvyydestä on tullut ratkaisevan tärkeää organisaatioiden kasvun ja strategisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Muuttuvaan väestörakenteeseen ja lisääntyvään osaajapulaan liittyvien vaikeuksien vuoksi valtioiden välinen muuttoliike on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mikä on vaikuttanut kansainvälisten strategioiden toteuttamiseen.
Myös Suomessa osaajien puute on haaste ja ammattitaitoisen maahanmuuton merkitystä on korostettu monilla toimialoilla. Osaajien pysyvyyttä on kuitenkin pidetty monimutkaisena prosessina, joka edellyttää organisaation osaamisen johtamisen ohjelmien kehittämisen. Tutkimus selvittää, miten Suomessa osaamisen johtamista erityisesti ammattitaitoisten maahanmuuttajien osalta lähestytään ja mitkä ovat vaikutukset pysyvyyden kannalta. Lisäksi tutkimuksen keskiössä on osaamisen johtamisen yksilön kokemus maahanmuuttotaustaisen osaajan näkökulmasta.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kahdeksalla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui viisi henkilöstöammattilaista ja kolme maahanmuuttotaustaista osaajaa. Teoreettinen viitekehys nojautuu osaamisen johtamisen ja ammattitaitoisen maahanmuuton kirjallisuuteen ja organisatorisen oikeudenmukaisuuden näkökulmiin tutkiakseen, miten Suomessa organisaatiot pyrkivät parantamaan ammattitaitoisten maahanmuuttajien pysyvyyttä. Tulosten analysoinnissa hyödynnettiin temaattista analyysiä.
Tutkimuksen mukaan organisaatiot eivät räätälöi osaamisen johtamisen lähestymistapojaan yksilön maahanmuuttotaustan mukaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin vain, jos ammattitaitoisilla maahanmuuttajilla oli merkittävä strateginen rooli organisaation toiminnassa. Tulosten mukaan osaamisen johtaminen on hyvin yritys- ja toimialakohtaista. Lisäksi tulokset osoittivat, että organisaatioiden tulisi tukea maahanmuuttotaustaisia osaajia käytännöillä, jotka edistävät sosiaalisten kontaktien luomista, integroitumisprosessia ja suomen kielen osaamista. Lisäksi osaajien pysyvyyteen vaikuttavat erityisesti osaamisen kehittymisen ja sitouttamisen käytännöt. Ammattitaitoisten maahanmuuttajien katsottiin tulkitsevan osaamisen johtamisen käytäntöjä viestintäsignaaleina ja oikeudenmukaisuuskäsitysten kautta, jotka perustuvat heidän käsitykseensä omasta osaamisestaan ja itseohjautuvaan uraan.
Skills shortages are a concern in Finland as well, and the need of skilled migration has been emphasized in a wide range of industries. Talent retention, on the other hand, has been considered as a complex process that necessitates the organization's efforts to develop talent management programs that improve engagement and intentions to stay. As a result, this study explores how skilled immigrant retention has been approached in Finland using talent management practices. Furthermore, in order to better understand how such talent management practices are considered to increase retention, this research seeks to present perceptions from the viewpoint of the individual talent.
This study was conducted as a qualitative research. The empirical data was collected through eight semi-structured theme interviews with five HR professionals and with three skilled immigrants. The theoretical framework used in this study draws on talent management research, skilled migration literature, and organizational justice perspectives in order to explore how organizations in Finland strive to enhance skilled immigrant retention through talent management practices. The collected data was analyzed through thematic analysis.
According to the findings, organizations do not differentiate their talent management approaches depending on the individual's immigrant status. Additional efforts were made only if the skilled immigrants played a significant strategic role in the organization's operations. According to the findings, talent management is highly organization and industry specific. Organizations should improve social integration processes, provide organizational support, address language barriers, and promote talent development and talent engagement practices in order to retain skilled immigrants. Based on their identity as talents and career self-management, skilled immigrants were considered to interpret practices as communication signals and through fairness perceptions.
Myös Suomessa osaajien puute on haaste ja ammattitaitoisen maahanmuuton merkitystä on korostettu monilla toimialoilla. Osaajien pysyvyyttä on kuitenkin pidetty monimutkaisena prosessina, joka edellyttää organisaation osaamisen johtamisen ohjelmien kehittämisen. Tutkimus selvittää, miten Suomessa osaamisen johtamista erityisesti ammattitaitoisten maahanmuuttajien osalta lähestytään ja mitkä ovat vaikutukset pysyvyyden kannalta. Lisäksi tutkimuksen keskiössä on osaamisen johtamisen yksilön kokemus maahanmuuttotaustaisen osaajan näkökulmasta.
Tämä tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kahdeksalla puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluihin osallistui viisi henkilöstöammattilaista ja kolme maahanmuuttotaustaista osaajaa. Teoreettinen viitekehys nojautuu osaamisen johtamisen ja ammattitaitoisen maahanmuuton kirjallisuuteen ja organisatorisen oikeudenmukaisuuden näkökulmiin tutkiakseen, miten Suomessa organisaatiot pyrkivät parantamaan ammattitaitoisten maahanmuuttajien pysyvyyttä. Tulosten analysoinnissa hyödynnettiin temaattista analyysiä.
Tutkimuksen mukaan organisaatiot eivät räätälöi osaamisen johtamisen lähestymistapojaan yksilön maahanmuuttotaustan mukaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin vain, jos ammattitaitoisilla maahanmuuttajilla oli merkittävä strateginen rooli organisaation toiminnassa. Tulosten mukaan osaamisen johtaminen on hyvin yritys- ja toimialakohtaista. Lisäksi tulokset osoittivat, että organisaatioiden tulisi tukea maahanmuuttotaustaisia osaajia käytännöillä, jotka edistävät sosiaalisten kontaktien luomista, integroitumisprosessia ja suomen kielen osaamista. Lisäksi osaajien pysyvyyteen vaikuttavat erityisesti osaamisen kehittymisen ja sitouttamisen käytännöt. Ammattitaitoisten maahanmuuttajien katsottiin tulkitsevan osaamisen johtamisen käytäntöjä viestintäsignaaleina ja oikeudenmukaisuuskäsitysten kautta, jotka perustuvat heidän käsitykseensä omasta osaamisestaan ja itseohjautuvaan uraan.