Opettajan kysymykset ja äänenkäyttö luokkahuoneen vuorovaikutuksessa
Lehto, Annika; Malmberg, Paula (2022-05-09)
Opettajan kysymykset ja äänenkäyttö luokkahuoneen vuorovaikutuksessa
Lehto, Annika
Malmberg, Paula
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844630
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844630
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa keskityttiin opettajan oppitunnin aikana esittämiin kysymyksiin sekä
opettajan äänenkäyttöön. Tutkimuskohteena oli neljä suomalaista lukionopettajaa, ja
tutkimusaineistona käytettiin autenttista videomateriaalia näiden opettajien pitämiltä
oppitunneilta. Tutkimusongelmien perusteella selvitettiin, millaisia opettajan kysyviä
aloitevuoroja oppitunneilla esiintyy, millaisia kysymyssekvenssejä niistä syntyy ja miten
opettajan äänenkäyttö vaihtelee erilaisissa kysymyssekvensseissä.
Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia keskustelunanalyysin metodien avulla. Opettajan
kysyvät aloitevuorot luokiteltiin joko tiedustelu- tai kuulustelukysymyksiksi, minkä jälkeen ne
jaoteltiin vielä pienempiin ryhmiin kysymyksen tehtävän mukaan. Opettajan kysyviä
aloitevuoroja ja niiden synnyttämiä sekvenssejä analysoitiin tarkastelemalla niiden muotoa ja
rakennetta videoaineiston ja litteraattien avulla. Opettajan äänenkäyttöä tutkittiin taas
akustisen analyysin avulla käyttämällä Praat-puheenanalyysiohjelmaa.
Analyysin perusteella voidaan sanoa, opettajan kysymyksillä oli useita erilaisia tehtäviä. Lisäksi
eri kysymysluokkien kysymykset ja niitä seuraavat sekvenssit erosivat toisistaan:
tiedustelukysymykset olivat pääsääntöisesti vaihtoehtokysymyksiä ja yhdessä saamansa
vastauksen kanssa ne muodostivat vierusparin. Kuulustelukysymykset olivat taas
hakukysymyksiä ja niistä käynnistyi usein IRF-rakenne. Akustisen analyysin pohjalta voidaan
sanoa, että opettajan äänenkäyttö erosi tiedustelu- ja kuulustelukysymysten välillä. Lisäksi
opiskelijat vastasivat herkemmin opettajan kysymykseen heti, mikäli opettajan äänenkäyttö oli
lähempänä hänen tavanomaista opetuspuhettaan. Tulokset tarkentavat aiempaa tutkimustietoa
opettajan kysymyksistä ja äänenkäytöstä osana oppitunnin vuorovaikutusta sekä antavat tietoa
suoraan opettajille opettajan kysymistekniikan ja äänenkäytön merkityksistä.
opettajan äänenkäyttöön. Tutkimuskohteena oli neljä suomalaista lukionopettajaa, ja
tutkimusaineistona käytettiin autenttista videomateriaalia näiden opettajien pitämiltä
oppitunneilta. Tutkimusongelmien perusteella selvitettiin, millaisia opettajan kysyviä
aloitevuoroja oppitunneilla esiintyy, millaisia kysymyssekvenssejä niistä syntyy ja miten
opettajan äänenkäyttö vaihtelee erilaisissa kysymyssekvensseissä.
Tutkimuskysymyksiin etsittiin vastauksia keskustelunanalyysin metodien avulla. Opettajan
kysyvät aloitevuorot luokiteltiin joko tiedustelu- tai kuulustelukysymyksiksi, minkä jälkeen ne
jaoteltiin vielä pienempiin ryhmiin kysymyksen tehtävän mukaan. Opettajan kysyviä
aloitevuoroja ja niiden synnyttämiä sekvenssejä analysoitiin tarkastelemalla niiden muotoa ja
rakennetta videoaineiston ja litteraattien avulla. Opettajan äänenkäyttöä tutkittiin taas
akustisen analyysin avulla käyttämällä Praat-puheenanalyysiohjelmaa.
Analyysin perusteella voidaan sanoa, opettajan kysymyksillä oli useita erilaisia tehtäviä. Lisäksi
eri kysymysluokkien kysymykset ja niitä seuraavat sekvenssit erosivat toisistaan:
tiedustelukysymykset olivat pääsääntöisesti vaihtoehtokysymyksiä ja yhdessä saamansa
vastauksen kanssa ne muodostivat vierusparin. Kuulustelukysymykset olivat taas
hakukysymyksiä ja niistä käynnistyi usein IRF-rakenne. Akustisen analyysin pohjalta voidaan
sanoa, että opettajan äänenkäyttö erosi tiedustelu- ja kuulustelukysymysten välillä. Lisäksi
opiskelijat vastasivat herkemmin opettajan kysymykseen heti, mikäli opettajan äänenkäyttö oli
lähempänä hänen tavanomaista opetuspuhettaan. Tulokset tarkentavat aiempaa tutkimustietoa
opettajan kysymyksistä ja äänenkäytöstä osana oppitunnin vuorovaikutusta sekä antavat tietoa
suoraan opettajille opettajan kysymistekniikan ja äänenkäytön merkityksistä.