Erityisluokkien oppilaiden kokemukset integraatiotunneista sekä opettajan ja erityisoppilaiden vuorovaikutus integraatiotunneilla
Suni, Janita; Vuorinen, Laura (2022-05-09)
Erityisluokkien oppilaiden kokemukset integraatiotunneista sekä opettajan ja erityisoppilaiden vuorovaikutus integraatiotunneilla
Suni, Janita
Vuorinen, Laura
(09.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844618
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844618
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erityisoppilaiden kokemuksia sekä opettajan ja erityisoppilaiden vuorovaikutusta integraatiotunneilla. Aiemmat tutkimukset integraatiosta ovat painottuneet lähinnä asiantuntijoiden näkemyksiin, vaikka lapsilla tulisi olla tilaisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen aineistonkeruumenetelminä haastattelua ja havainnointia. Haastattelulla selvitettiin oppilaiden kokemuksia integraatiotunneista ja havainnoinnin tarkoituksena oli tutkia oppilaiden ja opettajien vuorovaikutusta integraatiotunneilla. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 5.–6.-luokkalaista oppilasta. Havainnoinnin analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja haastattelujen analysoinnissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Havainnoinnin tulosten perusteella kaikilla integraatiotunneilla oli myönteinen ilmapiiri eikä vuorovaikutuksessa opettajan ja oppilaiden välillä ilmennyt kielteisyyttä. Havainnointitunneilla opettajilla oli riittävästi aikaa erityisluokan oppilaiden tukemiseen eli apua saatiin silloin, kun sitä tarvittiin. Ryhmätyöskentely aiheutti integraatiotunneilla haasteita, sillä se ei sujunut ilman aikuisen jatkuvaa ohjausta. Ryhmäkeskustelujen aikana erityisoppilaat eivät osallistuneet keskusteluihin.
Erityisoppilaiden haastattelun mukaan yleisopetuksen oppilaat suhtautuivat hyvin tai neutraalisti erityisoppilaisiin eivätkä erityisoppilaat kokeneet kiusaamista tai syrjintää yleisopetuksen oppilaiden toimesta. Lisäksi heillä oli kavereita oman luokan ulkopuolella. Erityisoppilaille oli vaikeampaa keskittyä integraatiotunneilla verrattuna omassa luokassa opiskeluun, ja suurin osa heistä valitsisi ennemmin opiskelun erityisluokassa kuin yleisopetuksen luokassa. Erityisluokan oppilaat määrittelivät ryhmään kuulumista samanlaisuuden käsitteen kautta. He kuvailivat erityisluokan oppilaiden olevan keskenään samanlaisia, mutta erilaisia verrattuna yleisopetuksen oppilaisiin.
Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että toimivan integraation eteen täytyy vielä tehdä töitä. Pelkkä fyysinen integraatio on vasta askel kohti todellisen integraation toteumista, jossa erityisoppilaat ovat sulautuneet osaksi kouluyhteisöä. Koulun ja integraation kehittämistyössä tulee ottaa huomioon oppilaiden omat kokemukset.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen aineistonkeruumenetelminä haastattelua ja havainnointia. Haastattelulla selvitettiin oppilaiden kokemuksia integraatiotunneista ja havainnoinnin tarkoituksena oli tutkia oppilaiden ja opettajien vuorovaikutusta integraatiotunneilla. Tutkimukseen osallistui kahdeksan 5.–6.-luokkalaista oppilasta. Havainnoinnin analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja haastattelujen analysoinnissa aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Havainnoinnin tulosten perusteella kaikilla integraatiotunneilla oli myönteinen ilmapiiri eikä vuorovaikutuksessa opettajan ja oppilaiden välillä ilmennyt kielteisyyttä. Havainnointitunneilla opettajilla oli riittävästi aikaa erityisluokan oppilaiden tukemiseen eli apua saatiin silloin, kun sitä tarvittiin. Ryhmätyöskentely aiheutti integraatiotunneilla haasteita, sillä se ei sujunut ilman aikuisen jatkuvaa ohjausta. Ryhmäkeskustelujen aikana erityisoppilaat eivät osallistuneet keskusteluihin.
Erityisoppilaiden haastattelun mukaan yleisopetuksen oppilaat suhtautuivat hyvin tai neutraalisti erityisoppilaisiin eivätkä erityisoppilaat kokeneet kiusaamista tai syrjintää yleisopetuksen oppilaiden toimesta. Lisäksi heillä oli kavereita oman luokan ulkopuolella. Erityisoppilaille oli vaikeampaa keskittyä integraatiotunneilla verrattuna omassa luokassa opiskeluun, ja suurin osa heistä valitsisi ennemmin opiskelun erityisluokassa kuin yleisopetuksen luokassa. Erityisluokan oppilaat määrittelivät ryhmään kuulumista samanlaisuuden käsitteen kautta. He kuvailivat erityisluokan oppilaiden olevan keskenään samanlaisia, mutta erilaisia verrattuna yleisopetuksen oppilaisiin.
Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että toimivan integraation eteen täytyy vielä tehdä töitä. Pelkkä fyysinen integraatio on vasta askel kohti todellisen integraation toteumista, jossa erityisoppilaat ovat sulautuneet osaksi kouluyhteisöä. Koulun ja integraation kehittämistyössä tulee ottaa huomioon oppilaiden omat kokemukset.