Kunnianloukkauksen esitutkintakynnys
Vapamaa, Eevastiina (2022-05-24)
Kunnianloukkauksen esitutkintakynnys
(24.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844424
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844424
Tiivistelmä
Sananvapaus on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön perusoikeus. Sen käytölle voidaan kuitenkin asettaa rajoituksia muiden perusoikeuksien, kuten henkilöiden kunnian suojaamiseksi. Suomessa kunnian suoja on käytännössä toteutettu kunnianloukkauksen kriminalisoinnilla. Kunnianloukkauksen kriminalisointi merkitsee kunnian suojan toteuttamista rikosprosessilla, jonka ensimmäinen vaihe on esitutkinta. Esitutkinta voidaan aloittaa ainoastaan rikokseksi epäillystä teosta, joten ennen esitutkinnan aloittamista tutkinnanjohtajan on otettava kantaa teon tunnusmerkistönmukaisuuteen.
Tutkielmani aiheena on halventamalla tehdyn kunnianloukkauksen esitutkintakynnys. Lähestyn aihettani sekä lainopillisesti että empiirisesti. Pyrin tutkielmassani selvittämään, milloin esitutkinta muuna halventamisena tehdystä kunnianloukkauksena tulee aloittaa. Esitutkintakynnyksen arvioinnissa on otettava huomioon yhtäältä laillisuusperiaate ja esitutkinnan vaikutukset sananvapaudelle, ja toisaalta rikosvastuun toteutuminen lainsäätäjän rangaistavaksi säätämistä teoista.
Keräsin tutkielmaani varten 32 poliisille ilmoitetun kunnianloukkauksen julkiset asiakirjat, joiden avulla tarkastelen kunnianloukkausrikosten esitutkintakynnystä käytännössä. Aineiston perusteella poliisin tekemien esitutkintapäätösten laatu vaihtelee huomattavasti. Silloin, kun tutkinta lopetettiin asiasta jo olevan ilmoituksen tai asianomistajan rangaistusvaatimuksen puuttumisen vuoksi, päätökset olivat hyvin perusteltuja ja asianmukaisia. Sen sijaan osan päätöksistä, joissa tutkinta oli lopetettu ei syytä epäillä rikosta -perusteella, perustelut eivät olleet vakuuttavia. Erityisesti ongelmia ilmeni teon tahallisuuden arvioinnissa sekä kunnianloukkauksen tekotapojen erottamisessa toisistaan. Ongelmien laajuuden selvittäminen sekä niiden korjaaminen olisi tärkeää erityisesti asianosaisten oikeusturvan ja viranomaistoiminnan lainmukaisuuden kannalta.
Tutkielmani aiheena on halventamalla tehdyn kunnianloukkauksen esitutkintakynnys. Lähestyn aihettani sekä lainopillisesti että empiirisesti. Pyrin tutkielmassani selvittämään, milloin esitutkinta muuna halventamisena tehdystä kunnianloukkauksena tulee aloittaa. Esitutkintakynnyksen arvioinnissa on otettava huomioon yhtäältä laillisuusperiaate ja esitutkinnan vaikutukset sananvapaudelle, ja toisaalta rikosvastuun toteutuminen lainsäätäjän rangaistavaksi säätämistä teoista.
Keräsin tutkielmaani varten 32 poliisille ilmoitetun kunnianloukkauksen julkiset asiakirjat, joiden avulla tarkastelen kunnianloukkausrikosten esitutkintakynnystä käytännössä. Aineiston perusteella poliisin tekemien esitutkintapäätösten laatu vaihtelee huomattavasti. Silloin, kun tutkinta lopetettiin asiasta jo olevan ilmoituksen tai asianomistajan rangaistusvaatimuksen puuttumisen vuoksi, päätökset olivat hyvin perusteltuja ja asianmukaisia. Sen sijaan osan päätöksistä, joissa tutkinta oli lopetettu ei syytä epäillä rikosta -perusteella, perustelut eivät olleet vakuuttavia. Erityisesti ongelmia ilmeni teon tahallisuuden arvioinnissa sekä kunnianloukkauksen tekotapojen erottamisessa toisistaan. Ongelmien laajuuden selvittäminen sekä niiden korjaaminen olisi tärkeää erityisesti asianosaisten oikeusturvan ja viranomaistoiminnan lainmukaisuuden kannalta.