Udmurttilainen luonnonuskontosanasto
Ruuhimäki, Ruska (2022-05-31)
Udmurttilainen luonnonuskontosanasto
Ruuhimäki, Ruska
(31.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844793
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060844793
Tiivistelmä
Tutkielman aihe on udmurttien animistisen uskonnon sanasto. Tutkimuksen kohteena ovat vainajainpalvontaan, haltioihin ja jumaliin liittyvät sanat. Pääasiallisena aineistona toimii Uno Holmbergin teos Permalaisten uskonto (1914), johon muutkin aiheesta kirjoitetut teokset viittaavat.
Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon udmurttien uskontosanastoon on lainattu sanastoa muilta vierellä eläviltä kansoilta, joiden kanssa udmurtit ovat olleet kontaktissa, ja toisaalta kuinka paljon suomalais-ugrilaiseen kantakieleen palautuvia uskonnollisia sanoja on. Tutkimus on etymologinen ja leksikologinen, lähdemateriaalina olen käyttänyt etymologisia sanakirjoja, joista käy ilmi sanaston alkuperä.
Uralilaiseen ja suomalais-ugrilaiseen kantakieleen palautuvaa uskonnollista sanastoa ei ole paljon, mutta joitakin käsitteitä on säilynyt udmurtin kielessä, mitkä ovat keskeisiä kaikilla uralilaisten kansojen luonnonuskonnoilla. Yhteispermiläisessä sanastokerrostumassa on joitakin olennaisia uskonnonharjoittamiseen liittyviä sanoja. Useat uralilaiseen, suomalais-ugrilaiseen, suomalais-permiläiseen ja yhteispermiläiseen kantakieleen kuuluvista sanoista toimivat yhdyssanojen ja sanaliittojen osina uskonnollisten käsitteiden muodostuksessa.
Suuri osa udmurttien uskontoon liittyvästä sanastosta on alkuperältään turkkilaista, lainat ovat sekä suoria lainoja että käännöslainoja. Turkkilaisten kansojen vaikutus kulttuurillisesti udmurtteihin on ollut pitkäaikaista ja merkittävää, joten se näkyy myös udmurttien uskontosanastossa. Turkkilaislainoja on kertynyt hyvin pitkältä ajalta udmurtin kieleen. Venäläiset lainat udmurtissa ovat selkeästi nuorempia, ja ne eivät perusmerkitykseltään liity uskontoon. Venäläisiä lainoja on myös todella vähän, ja venäläisten lainasanojen omaksuminen onkin kiihtynyt vasta neuvostoaikana.
Udmurttien luonnonuskonnon harjoittamisesta kaivattaisiin nykyisin uskontotieteellisin metodein laadittua tietoa uskonnonharjoittamisen nykytilasta. Sen pohjalta voisi tutkia, miten uskonnollinen sanasto elää udmurttien nykypuheessa.
Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon udmurttien uskontosanastoon on lainattu sanastoa muilta vierellä eläviltä kansoilta, joiden kanssa udmurtit ovat olleet kontaktissa, ja toisaalta kuinka paljon suomalais-ugrilaiseen kantakieleen palautuvia uskonnollisia sanoja on. Tutkimus on etymologinen ja leksikologinen, lähdemateriaalina olen käyttänyt etymologisia sanakirjoja, joista käy ilmi sanaston alkuperä.
Uralilaiseen ja suomalais-ugrilaiseen kantakieleen palautuvaa uskonnollista sanastoa ei ole paljon, mutta joitakin käsitteitä on säilynyt udmurtin kielessä, mitkä ovat keskeisiä kaikilla uralilaisten kansojen luonnonuskonnoilla. Yhteispermiläisessä sanastokerrostumassa on joitakin olennaisia uskonnonharjoittamiseen liittyviä sanoja. Useat uralilaiseen, suomalais-ugrilaiseen, suomalais-permiläiseen ja yhteispermiläiseen kantakieleen kuuluvista sanoista toimivat yhdyssanojen ja sanaliittojen osina uskonnollisten käsitteiden muodostuksessa.
Suuri osa udmurttien uskontoon liittyvästä sanastosta on alkuperältään turkkilaista, lainat ovat sekä suoria lainoja että käännöslainoja. Turkkilaisten kansojen vaikutus kulttuurillisesti udmurtteihin on ollut pitkäaikaista ja merkittävää, joten se näkyy myös udmurttien uskontosanastossa. Turkkilaislainoja on kertynyt hyvin pitkältä ajalta udmurtin kieleen. Venäläiset lainat udmurtissa ovat selkeästi nuorempia, ja ne eivät perusmerkitykseltään liity uskontoon. Venäläisiä lainoja on myös todella vähän, ja venäläisten lainasanojen omaksuminen onkin kiihtynyt vasta neuvostoaikana.
Udmurttien luonnonuskonnon harjoittamisesta kaivattaisiin nykyisin uskontotieteellisin metodein laadittua tietoa uskonnonharjoittamisen nykytilasta. Sen pohjalta voisi tutkia, miten uskonnollinen sanasto elää udmurttien nykypuheessa.