Henkilöstöanalytiikan hyödyntämismahdollisuudet työhyvinvoinnin johtamisessa : Tapaustutkimus Puolustusvoimat, Maavoimat
Nummela, Anni (2022-05-27)
Henkilöstöanalytiikan hyödyntämismahdollisuudet työhyvinvoinnin johtamisessa : Tapaustutkimus Puolustusvoimat, Maavoimat
(27.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945320
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945320
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää henkilöstöanalytiikan hyödyntämismahdollisuuksia työhyvinvoinnin johtamisessa. Kohdeorganisaationa on Puolustusvoimat. Tutkimuksessa selvite¬tään, mitä mahdollisuuksia henkilöstöanalytiikka tarjoaa työhyvinvoinnin johtamiseen Puolustus¬voimissa. Tutkimuksen tulokset perustuvat Puolustusvoimien kykyyn ja tarpeeseen tehdä henki¬löstöanalytiikkaa.
Työkykyinen ja osaava henkilöstö on yksi organisaation arvokkaimmista resursseista. Henkilöstö on monella tavalla myös Puolustusvoimien tärkeimpiä voimavaroja. Puolustusvoimat kouluttaa itse sotilaansa ja koulutus on suunnitelmallista, pitkäkestoista ja vaatii organisaatiolta paljon re¬sursseja. Esimerkiksi upseerien valmistuminen vakituiseen virkaan kestää nykyisin 10 vuotta. Näin ollen työhyvinvointi ja hyvinvoiva henkilöstö on tärkeä osa Puolustusvoimien henkilöstö¬strategiaa. Työhyvinvointiin panostamisen nähdään usein olevan hankalaa, koska panostusten syy-seuraussuhteita on vaikea todentaa. Tähän ongelmaan tulevaisuuden ratkaisu voi olla henki¬löstöanalytiikka. Tutkimuskirjallisuuden perusteella henkilöstöanalytiikka mahdollistaa parem¬man työhyvinvoinnin johtamisen. Sen avulla voidaan parhaimmillaan selvittää syitä, ennustaa tulevaa ja johtaa työhyvinvointia tiedon tukemana. Henkilöstöanalytiikkaa pidetään yleisesti yh¬tenä lähitulevaisuuden keskeisenä keinona parantaa työelämään liittyvää päätöksentekoa ja työn¬tekijöiden työhyvinvointia.
Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla hen¬kilöstöä organisaation eri tasoilta. Aineiston analysoinnissa on käytetty teoriaohjaavaa sisäl¬lönanalyysiä.
Tutkimuksen perusteella ensimmäinen askel henkilöstöanalytiikan käyttöönottoon Puolustusvoi¬missa on työhyvinvoinnin johtamisen kokonaisuuden ja johtamisen strategisuuden kehittäminen, strategisen työhyvinvoinnin jalkauttaminen koko organisaatioon sekä keskeisten mittareiden ja hälytysrajojen luominen. Työhyvinvoinnin johtaminen on strategista, kun se nähdään merkityk¬sellisenä tuloksellisuuden, tuottavuuden ja liiketoiminnan kannalta. Strategian ollessa kunnossa seuraava askel on tunnistaa tarve, mihin henkilöstöanalytiikkaa halutaan käyttää. Tutkimustulos¬ten mukaan esimiestoiminta on työhyvinvointiin eniten vaikuttava yksittäinen tekijä. Tulosten perusteella potentiaalisia käyttökohteita on muun muassa esimiestyön kehittäminen työn tuotta¬vuuden lisäämiseksi tai jaksamisen tunnistaminen sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Puolustusvoimien organisaation erityispiirteiden vuoksi luotettavien tulosten saaminen vaatii oman henkilöstöanalytiikan soveltamista.
Työkykyinen ja osaava henkilöstö on yksi organisaation arvokkaimmista resursseista. Henkilöstö on monella tavalla myös Puolustusvoimien tärkeimpiä voimavaroja. Puolustusvoimat kouluttaa itse sotilaansa ja koulutus on suunnitelmallista, pitkäkestoista ja vaatii organisaatiolta paljon re¬sursseja. Esimerkiksi upseerien valmistuminen vakituiseen virkaan kestää nykyisin 10 vuotta. Näin ollen työhyvinvointi ja hyvinvoiva henkilöstö on tärkeä osa Puolustusvoimien henkilöstö¬strategiaa. Työhyvinvointiin panostamisen nähdään usein olevan hankalaa, koska panostusten syy-seuraussuhteita on vaikea todentaa. Tähän ongelmaan tulevaisuuden ratkaisu voi olla henki¬löstöanalytiikka. Tutkimuskirjallisuuden perusteella henkilöstöanalytiikka mahdollistaa parem¬man työhyvinvoinnin johtamisen. Sen avulla voidaan parhaimmillaan selvittää syitä, ennustaa tulevaa ja johtaa työhyvinvointia tiedon tukemana. Henkilöstöanalytiikkaa pidetään yleisesti yh¬tenä lähitulevaisuuden keskeisenä keinona parantaa työelämään liittyvää päätöksentekoa ja työn¬tekijöiden työhyvinvointia.
Tämä tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla hen¬kilöstöä organisaation eri tasoilta. Aineiston analysoinnissa on käytetty teoriaohjaavaa sisäl¬lönanalyysiä.
Tutkimuksen perusteella ensimmäinen askel henkilöstöanalytiikan käyttöönottoon Puolustusvoi¬missa on työhyvinvoinnin johtamisen kokonaisuuden ja johtamisen strategisuuden kehittäminen, strategisen työhyvinvoinnin jalkauttaminen koko organisaatioon sekä keskeisten mittareiden ja hälytysrajojen luominen. Työhyvinvoinnin johtaminen on strategista, kun se nähdään merkityk¬sellisenä tuloksellisuuden, tuottavuuden ja liiketoiminnan kannalta. Strategian ollessa kunnossa seuraava askel on tunnistaa tarve, mihin henkilöstöanalytiikkaa halutaan käyttää. Tutkimustulos¬ten mukaan esimiestoiminta on työhyvinvointiin eniten vaikuttava yksittäinen tekijä. Tulosten perusteella potentiaalisia käyttökohteita on muun muassa esimiestyön kehittäminen työn tuotta¬vuuden lisäämiseksi tai jaksamisen tunnistaminen sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Puolustusvoimien organisaation erityispiirteiden vuoksi luotettavien tulosten saaminen vaatii oman henkilöstöanalytiikan soveltamista.