EU-oikeuden väärinkäyttö arvonlisäverotuksessa ja arvonlisäverotuksen uudistukset
Tynys, Anni (2022-05-27)
EU-oikeuden väärinkäyttö arvonlisäverotuksessa ja arvonlisäverotuksen uudistukset
(27.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945394
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945394
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella ja systematisoida EU-oikeuden väärinkäyttöä arvonlisäverotuksessa. Tutkielmassa pyritään unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön tarkastelun avulla selvittämään, mitä EU-oikeuden väärinkäyttö arvonlisäverotuksessa on käytännössä. Tutkielman tavoitteena on myös tarkastella, mitä arvonlisäverouudistuksia EU:ssa on tehty viime vuosina. Uudistuksista pyritään löytämään ominaisuuksia, jotka voivat vähentää oikeuden väärinkäyttöä arvonlisäverotuksessa. Tutkielmassa käytetään pääosin lainopillista metodia. Lainopillisen metodin tukena käytetään veropoliittista metodia tarkasteltaessa uudistusten vaikutusta oikeuden väärinkäyttöön.
Oikeuden väärinkäytön kiellon periaate perustuu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, ja sitä sovelletaan myös arvonlisäveron alalla. Unionin oikeuteen ei siten saa vedota vilpillisesti tai käyttää sitä väärin. Unionin tuomioistuin on määritellyt kriteerit oikeuden väärinkäytölle. Oikeuden väärinkäytön toteaminen edellyttää sekä objektiivisen että subjektiivisen edellytyksen täyttymistä.
Oikeuden väärinkäyttö voi periaatteessa kattaa kaikki objektiivisen ja subjektiivisen edellytyksen täyttävät arvonlisäverotukseen liittyvät toimet. Toimet ovat usein täysin keinotekoisia sekä taloudellista ja kaupallista todellisuutta vastaamattomia. Tutkielmassa todettiin, että oikeustapauksista on myös mahdollista havaita samankaltaisuuksia ja yhdistäviä piirteitä. Tutkielmassa luokitellaan unionin tuomioistuimelle tulleet oikeuden väärinkäyttöä koskevat ennakkoratkaisupyynnöt viiteen eri luokkaan niiden samankaltaisuuksien ja yhteisten piirteiden perusteella. Toimet voivat esimerkiksi liittyä keinotekoiseen jäsenvaltioiden arvonlisäverosääntelyn eroavaisuuksien hyödyntämiseen tai tilanteisiin, joissa pyritään alentamaan arvonlisäveron perustetta tai saamaan muutoin vähennyskelvoton arvonlisävero jollakin tavalla hyödynnettyä. Tutkielmassa havaittiin kuitenkin, ettei oikeuden väärinkäytön tyhjentävä määrittely ja rajaaminen ole sen moninaisen luonteen vuoksi mahdollista.
Euroopan komissio esitti vuonna 2016 EU:n arvonlisäverotuksen toimintasuunnitelman. Jatkona tälle toimintasuunnitelmalle komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon alv-toimintasuunnitelman jatkotoimista. Näissä molemmissa tarkastellaan EU:n arvonlisäverojärjestelmän kohtaamia haasteita, esitetään useita toimenpiteitä järjestelmän uudistamiseksi ja haasteisiin vastaamiseksi sekä käsitellään siirtymistä lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään.
EU:ssa onkin viime vuosina tehty useita kyseisiin toimintasuunnitelmiin pohjautuvia arvonlisäverouudistuksia. Tutkielmassa havaittiin, että osa uudistuksista liittyy EU:n arvonlisäverotuksen selkeyttämiseen eri tavoin. Uudistuksilla pyritään muun muassa yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan säännöksiä, vähentämään yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta sekä lisäämään sisämarkkinoiden toimivuutta. Osalla uudistuksista pyritään ensisijaisesti arvonlisäveropetosten torjuntaan, mutta samalla ne voivat vähentää oikeuden väärinkäyttöä. Tutkielmassa todettiin, että säännösten yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen voi vähentää oikeuden väärinkäyttöä. Mikäli säännökset ovat selkeitä ja eivät jätä tulkinnanvaraa, voi niiden vastaisen veroedun saaminen vaikeutua. Myös esimerkiksi säännösten noudattamisen helpottuminen ja viranomaisten lisääntyneet valvontamahdollisuudet voivat vähentää väärinkäytöksi katsottaviin toimiin ryhtymistä sekä säännösten tavoitteen vastaisen veroetuuden tavoittelua.
Oikeuden väärinkäytön kiellon periaate perustuu unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, ja sitä sovelletaan myös arvonlisäveron alalla. Unionin oikeuteen ei siten saa vedota vilpillisesti tai käyttää sitä väärin. Unionin tuomioistuin on määritellyt kriteerit oikeuden väärinkäytölle. Oikeuden väärinkäytön toteaminen edellyttää sekä objektiivisen että subjektiivisen edellytyksen täyttymistä.
Oikeuden väärinkäyttö voi periaatteessa kattaa kaikki objektiivisen ja subjektiivisen edellytyksen täyttävät arvonlisäverotukseen liittyvät toimet. Toimet ovat usein täysin keinotekoisia sekä taloudellista ja kaupallista todellisuutta vastaamattomia. Tutkielmassa todettiin, että oikeustapauksista on myös mahdollista havaita samankaltaisuuksia ja yhdistäviä piirteitä. Tutkielmassa luokitellaan unionin tuomioistuimelle tulleet oikeuden väärinkäyttöä koskevat ennakkoratkaisupyynnöt viiteen eri luokkaan niiden samankaltaisuuksien ja yhteisten piirteiden perusteella. Toimet voivat esimerkiksi liittyä keinotekoiseen jäsenvaltioiden arvonlisäverosääntelyn eroavaisuuksien hyödyntämiseen tai tilanteisiin, joissa pyritään alentamaan arvonlisäveron perustetta tai saamaan muutoin vähennyskelvoton arvonlisävero jollakin tavalla hyödynnettyä. Tutkielmassa havaittiin kuitenkin, ettei oikeuden väärinkäytön tyhjentävä määrittely ja rajaaminen ole sen moninaisen luonteen vuoksi mahdollista.
Euroopan komissio esitti vuonna 2016 EU:n arvonlisäverotuksen toimintasuunnitelman. Jatkona tälle toimintasuunnitelmalle komissio antoi vuonna 2017 tiedonannon alv-toimintasuunnitelman jatkotoimista. Näissä molemmissa tarkastellaan EU:n arvonlisäverojärjestelmän kohtaamia haasteita, esitetään useita toimenpiteitä järjestelmän uudistamiseksi ja haasteisiin vastaamiseksi sekä käsitellään siirtymistä lopulliseen arvonlisäverojärjestelmään.
EU:ssa onkin viime vuosina tehty useita kyseisiin toimintasuunnitelmiin pohjautuvia arvonlisäverouudistuksia. Tutkielmassa havaittiin, että osa uudistuksista liittyy EU:n arvonlisäverotuksen selkeyttämiseen eri tavoin. Uudistuksilla pyritään muun muassa yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan säännöksiä, vähentämään yrityksille säännösten noudattamisesta aiheutuvaa rasitusta sekä lisäämään sisämarkkinoiden toimivuutta. Osalla uudistuksista pyritään ensisijaisesti arvonlisäveropetosten torjuntaan, mutta samalla ne voivat vähentää oikeuden väärinkäyttöä. Tutkielmassa todettiin, että säännösten yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen voi vähentää oikeuden väärinkäyttöä. Mikäli säännökset ovat selkeitä ja eivät jätä tulkinnanvaraa, voi niiden vastaisen veroedun saaminen vaikeutua. Myös esimerkiksi säännösten noudattamisen helpottuminen ja viranomaisten lisääntyneet valvontamahdollisuudet voivat vähentää väärinkäytöksi katsottaviin toimiin ryhtymistä sekä säännösten tavoitteen vastaisen veroetuuden tavoittelua.