Maatalouden kuormituksen vaikutus järvikasvillisuuteen : Eteläinen Suvasvesi
Metso, Annika (2022-05-30)
Maatalouden kuormituksen vaikutus järvikasvillisuuteen : Eteläinen Suvasvesi
(30.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945358
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945358
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitin suojaisten rantojen kasvillisuuden avulla maatalouden kuormituksen vaikutusta karuun järveen. Maatalouden kuormitus on ravinnekuormitusta tai kiintoainekuormitusta, joista kumpikin vaikuttaa vesikasvillisuuteen niukkaravinteisessa järvityypissä. Maatalouden kuormituksen ulottuessa järveen ranta- ja vesikasvillisuuden muodostamissa kasviyhteisöissä on eroja lajikoostumuksessa tai lajidiversiteetissä.
Eteläisen Suvasveden tutkimusalueelta tutkimuspaikoiksi valitsin lahtia, jotka ovat rehevöitymisherkimpiä paikkoja. Tutkimusaineisto muodostuu rantakasvillisuudesta ja litoraalin vesikasvillisuudesta. Aineisto sisältää putkilokasveja 79 taksonia ja sammalia 30 taksonia. Yleisimmät lajit eteläisen Suvasveden lahdissa ovat järvikorte ja isoulpukka. Rantasammalia löytyi 26 taksonia ja vesisammalia 5 lajia. Maatalouden kuormitusta tutkittaessa järven kasvillisuus-rannassa syvyyksittäinen aineistonkeruu on hyvä menetelmä, sillä syvyys selitti lajiaineiston vaihtelusta viidesosan eteläisellä Suvasvedellä. Kuormituksen vaikutusta kasviyhteisöjen lajikoostumukseen selvitin ei-metrisen moniulotteisen skaalauksen (NMDS) avulla lajiaineistosta, joka kattaa putkilokasvit ja vesisammalet peittävyystietoineen 0–2,5 m:n syvyydeltä. Lajidiversiteettiä tutkin lineaarisen sekamallin avulla aineistosta, johon sisältyy myös rantasammalten lajimäärä. Laskin tutkimuspaikoille ravinnekuormitusta mittaavat trofiaindeksit vesikasvien perusteella.
Vertailemalla lahtia, joiden valuma-alueella on peltoa, lahtiin, joiden valuma-alueella ei ole peltoa, sain selville, että kuormitus selittää 1 %:n kasviyhteisöjen lajikoostumuksen vaihtelusta. Muutamassa lahdessa trofiaindeksi viittasi selvästi ravinnekuormitukseen. Kasviyhteisöjen lajidiversiteetissä ei ole kuitenkaan selkeää eroa kuormitettujen lahtien ja vertailulahtien välillä. Lajimäärä on suurin rantakasvillisuudessa. Kasvillisuuden peittävyys on runsaimmillaan puolen metrin syvyydessä. Maatalouden rehevöittävä vaikutus järveen on lievää eteläisellä Suvasvedellä, mihin viittaa vesisammalten esiintyminen kuormittuneimmissa lahdissa. Niukkaravinteista järvityyppiä ilmentäviä kuormitukselle herkkiä vesikasveja on koko tutkimusalueella rehevöitymisherkimmissä lahdissa yhtä paljon kuin kasvupaikan ravinteisuuden suhteen indifferenttejä lajeja, mutta kuormitusta sietävät vesikasvit ovat harvinaisia.
Harvaanasutulla maaseudulla Järvi-Suomessa maatalous ei väistämättä rehevöitä vesistöä. Ihmistoiminnan vaikutusta kuitenkin on ekologiselta tilaltaan luonnontilaista muistuttavalla järvellä. Eteläisellä Suvasvedellä rantasammallajisto on runsas, ja keskiravinteisten kasvupaikkojen vesisammalia löytyi. Voimakasta rehevöitymistä Suvasvedellä ei kuitenkaan ole vesi-sammalten esiintymisen perusteella edes kuormitetuimmissa paikoissa. Maatalouden kuormituksen ulottuminen järveen saakka saattaa olla vähäistä siksi, että maatalouden kuormitusvaikutus jää maa-alueille.
Eteläisen Suvasveden tutkimusalueelta tutkimuspaikoiksi valitsin lahtia, jotka ovat rehevöitymisherkimpiä paikkoja. Tutkimusaineisto muodostuu rantakasvillisuudesta ja litoraalin vesikasvillisuudesta. Aineisto sisältää putkilokasveja 79 taksonia ja sammalia 30 taksonia. Yleisimmät lajit eteläisen Suvasveden lahdissa ovat järvikorte ja isoulpukka. Rantasammalia löytyi 26 taksonia ja vesisammalia 5 lajia. Maatalouden kuormitusta tutkittaessa järven kasvillisuus-rannassa syvyyksittäinen aineistonkeruu on hyvä menetelmä, sillä syvyys selitti lajiaineiston vaihtelusta viidesosan eteläisellä Suvasvedellä. Kuormituksen vaikutusta kasviyhteisöjen lajikoostumukseen selvitin ei-metrisen moniulotteisen skaalauksen (NMDS) avulla lajiaineistosta, joka kattaa putkilokasvit ja vesisammalet peittävyystietoineen 0–2,5 m:n syvyydeltä. Lajidiversiteettiä tutkin lineaarisen sekamallin avulla aineistosta, johon sisältyy myös rantasammalten lajimäärä. Laskin tutkimuspaikoille ravinnekuormitusta mittaavat trofiaindeksit vesikasvien perusteella.
Vertailemalla lahtia, joiden valuma-alueella on peltoa, lahtiin, joiden valuma-alueella ei ole peltoa, sain selville, että kuormitus selittää 1 %:n kasviyhteisöjen lajikoostumuksen vaihtelusta. Muutamassa lahdessa trofiaindeksi viittasi selvästi ravinnekuormitukseen. Kasviyhteisöjen lajidiversiteetissä ei ole kuitenkaan selkeää eroa kuormitettujen lahtien ja vertailulahtien välillä. Lajimäärä on suurin rantakasvillisuudessa. Kasvillisuuden peittävyys on runsaimmillaan puolen metrin syvyydessä. Maatalouden rehevöittävä vaikutus järveen on lievää eteläisellä Suvasvedellä, mihin viittaa vesisammalten esiintyminen kuormittuneimmissa lahdissa. Niukkaravinteista järvityyppiä ilmentäviä kuormitukselle herkkiä vesikasveja on koko tutkimusalueella rehevöitymisherkimmissä lahdissa yhtä paljon kuin kasvupaikan ravinteisuuden suhteen indifferenttejä lajeja, mutta kuormitusta sietävät vesikasvit ovat harvinaisia.
Harvaanasutulla maaseudulla Järvi-Suomessa maatalous ei väistämättä rehevöitä vesistöä. Ihmistoiminnan vaikutusta kuitenkin on ekologiselta tilaltaan luonnontilaista muistuttavalla järvellä. Eteläisellä Suvasvedellä rantasammallajisto on runsas, ja keskiravinteisten kasvupaikkojen vesisammalia löytyi. Voimakasta rehevöitymistä Suvasvedellä ei kuitenkaan ole vesi-sammalten esiintymisen perusteella edes kuormitetuimmissa paikoissa. Maatalouden kuormituksen ulottuminen järveen saakka saattaa olla vähäistä siksi, että maatalouden kuormitusvaikutus jää maa-alueille.