Listautumisantien alihinnoittelu ja pitkän aikavälin heikko jälkimarkkinatuotto : Empiirinen tutkimus Suomesta aikavälillä 2009–2018
Tuominen, Juha-Matti (2022-06-03)
Listautumisantien alihinnoittelu ja pitkän aikavälin heikko jälkimarkkinatuotto : Empiirinen tutkimus Suomesta aikavälillä 2009–2018
Tuominen, Juha-Matti
(03.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945308
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060945308
Tiivistelmä
Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa on havaittu listautumisanteihin liittyviä tehokkaista markkinoista poikkeavia ilmiöitä. Näistä esimerkkinä ovat listautumisantien alihinnoittelu sekä pitkän aikavälin heikko jälkimarkkinatuotto, jota kutsutaan myös pitkän aikavälin alisuoriutumiseksi. Alihinnoittelu ilmenee siten, että listautumisantien osakekurssit nousevat huomattavasti heti ensimmäisten kaupankäyntipäivien aikana. Pitkän aikavälin alisuoriutuminen ilmenee puolestaan siten, että juuri listautuneiden yhtiöiden osakkeen tuotto on pörssissä heikompaa kuin markkinan muilla yhtiöillä ensimmäisten kaupankäyntivuosien aikana. Näitä poikkeavia ilmiöitä on havaittu useissa aiemmissa tutkimuksissa eri maiden markkinoilla ja eri ajanjaksoilla. Tässä tutkielmassa tutkitaan, esiintyykö kyseisiä markkinapoikkeamia Helsingin pörssissä aikavälillä 2009–2018. Lisäksi tutkielman alaongelmina tarkastellaan, mitkä tekijät selittävät näiden markkinapoikkeamien systemaattista esiintymistä aiempien tutkimusten perusteella.
Listautumisantien alihinnoittelua tutkitaan tarkastelemalla 49 suomalaisen listautumisannin ensimmäisen kaupankäyntipäivän epänormaaleja eli markkinakorjattuja tuottoja. Markkinakorjaus tarkoittaa, että tuotoista poistetaan markkinoiden yleinen vaikutus yleisindeksin avulla. Tulokset osoittavat, että listautumisanneissa esiintyy keskimäärin 3,17 % alihinnoittelua. Pitkän aikavälin heikkoa jälkimarkkinatuottoa tutkitaan puolestaan tarkastelemalla listautumisantien ensimmäisen ja kolmen ensimmäisen vuoden WR-ylituottojen (wealth relatives) arvoja. Ensimmäisen vuoden osalta listautumisannit vaikuttavat suoriutuvan pääosin hieman muita markkinan yhtiöitä paremmin, mutta tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Kolmen vuoden osalta listautumisannit näyttävät puolestaan suoriutuvan keskimäärin merkittävästi paremmin kuin markkinaindeksi, joskin mediaaniarvot antavat maltillisempia tuloksia.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että listautumisannit ovat olleet alihinnoiteltuja Suomessa aikavälillä 2009–2018. Löydös on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joskin alihinnoittelun määrä on pienempi kuin useimmissa niissä. Pitkän aikavälin tuottojen osalta tulokset ovat puolestaan hieman yllättäviä, eikä listautumisantien alisuoriutumista havaita Suomessa. Etenkin kolmen vuoden keskimääräiset tulokset poikkeavat selvästi monista aiemmista tutkimuksista, ja niiden mukaan listautumiset näyttäisivät suoriutuvan paremmin kuin muu markkina. Erilaisia näihin listautumisantien markkinapoikkeamiin liittyviä sekä niitä selittäviä tekijöitä on puolestaan löydetty useita aiemmissa tutkimuksissa, mutta mikään niistä ei varsinaisesti vaikuta olevan sellainen, joka yksinään selittäisi kaikenkattavasti näiden ilmiöiden esiintymistä.
Listautumisantien alihinnoittelua tutkitaan tarkastelemalla 49 suomalaisen listautumisannin ensimmäisen kaupankäyntipäivän epänormaaleja eli markkinakorjattuja tuottoja. Markkinakorjaus tarkoittaa, että tuotoista poistetaan markkinoiden yleinen vaikutus yleisindeksin avulla. Tulokset osoittavat, että listautumisanneissa esiintyy keskimäärin 3,17 % alihinnoittelua. Pitkän aikavälin heikkoa jälkimarkkinatuottoa tutkitaan puolestaan tarkastelemalla listautumisantien ensimmäisen ja kolmen ensimmäisen vuoden WR-ylituottojen (wealth relatives) arvoja. Ensimmäisen vuoden osalta listautumisannit vaikuttavat suoriutuvan pääosin hieman muita markkinan yhtiöitä paremmin, mutta tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Kolmen vuoden osalta listautumisannit näyttävät puolestaan suoriutuvan keskimäärin merkittävästi paremmin kuin markkinaindeksi, joskin mediaaniarvot antavat maltillisempia tuloksia.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan esittää, että listautumisannit ovat olleet alihinnoiteltuja Suomessa aikavälillä 2009–2018. Löydös on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joskin alihinnoittelun määrä on pienempi kuin useimmissa niissä. Pitkän aikavälin tuottojen osalta tulokset ovat puolestaan hieman yllättäviä, eikä listautumisantien alisuoriutumista havaita Suomessa. Etenkin kolmen vuoden keskimääräiset tulokset poikkeavat selvästi monista aiemmista tutkimuksista, ja niiden mukaan listautumiset näyttäisivät suoriutuvan paremmin kuin muu markkina. Erilaisia näihin listautumisantien markkinapoikkeamiin liittyviä sekä niitä selittäviä tekijöitä on puolestaan löydetty useita aiemmissa tutkimuksissa, mutta mikään niistä ei varsinaisesti vaikuta olevan sellainen, joka yksinään selittäisi kaikenkattavasti näiden ilmiöiden esiintymistä.