YRITYKSET COVID-19-PANDEMIAN KESKELLÄ – EU:N SISÄMARKKINOILLE SOVELTUVAT SUORAT VALTIONTUET TALOUSKRIISIN AIKANA
Kunnari, Eveliina (2022-05-12)
YRITYKSET COVID-19-PANDEMIAN KESKELLÄ – EU:N SISÄMARKKINOILLE SOVELTUVAT SUORAT VALTIONTUET TALOUSKRIISIN AIKANA
(12.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061045792
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061045792
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Euroopan unionissa säännellään ja rajoitetaan jäsenvaltioiden suoria valtiontukia yrityksille markkinahäiriötilanteessa kiinteiden kustannusten kattamiseksi SEUT 107(3)(b) artiklan valossa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten kyseistä poikkeussäännöstä on sovellettu erityisesti COVID-19-pandemian aikana Euroopan komission julkaisemissa tilapäisissä valtiontukipuitteissa ja näiden puitteiden nojalla Suomen käyttöön ottamassa kustannustuessa. Tutkielman metodi on pääasiassa lainopillinen, jonka lisäksi kriisitukien kilpailu- ja kauppavaikutusta käsitellään oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta.
Jäsenvaltioiden valtiontuet yrityksille ovat EU:ssa lähtökohtaisesti kiellettyjä. EU:n sisämarkkinoilla voivat olla SEUT 107(3)(b) artiklan nojalla sallittuja sellaiset kriisituet, jotka ovat tarkoitettuja jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi. Kriisituen soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioidaan oikeuskäytännön perusteella sen tarpeellisuuden, asianmukaisuuden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2020 tilapäiset valtiontukipuitteet, jotka perustuivat SEUT 107(3)(b) artiklan poikkeussäännökseen. Puitteissa on määritelty esimerkiksi suorien tukien enimmäismäärä ja joitain rajoituksia vaikeuksissa olevien yritysten tukemiseksi.
Tutkielman lopuksi käydään läpi kriisitukien sääntelyssä ilmenneitä ongelmakohtia ja pyritään etsimään niille ratkaisuehdotuksia. COVID-19-pandemian aikaisten kriisitukien on havaittu aiheuttaneen merkittäviä kilpailuvääristymiä sisämarkkinoille. Tutkielmassa ehdotetaan, että oikeuden ennakoitavuutta, tukien kohdentumista ja kilpailuvaikutuksen minimoimista voitaisiin parantaa uudella unionin sekundäärilainsäädännöllä, jolloin tuen edellytyksiä voitaisiin tarkastella myös unionin muiden keskeisten tavoitteiden, kuten vihreän siirtymän ja kuluttajansuojan näkökulmasta.
Jäsenvaltioiden valtiontuet yrityksille ovat EU:ssa lähtökohtaisesti kiellettyjä. EU:n sisämarkkinoilla voivat olla SEUT 107(3)(b) artiklan nojalla sallittuja sellaiset kriisituet, jotka ovat tarkoitettuja jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseksi. Kriisituen soveltuvuutta sisämarkkinoille arvioidaan oikeuskäytännön perusteella sen tarpeellisuuden, asianmukaisuuden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta. Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2020 tilapäiset valtiontukipuitteet, jotka perustuivat SEUT 107(3)(b) artiklan poikkeussäännökseen. Puitteissa on määritelty esimerkiksi suorien tukien enimmäismäärä ja joitain rajoituksia vaikeuksissa olevien yritysten tukemiseksi.
Tutkielman lopuksi käydään läpi kriisitukien sääntelyssä ilmenneitä ongelmakohtia ja pyritään etsimään niille ratkaisuehdotuksia. COVID-19-pandemian aikaisten kriisitukien on havaittu aiheuttaneen merkittäviä kilpailuvääristymiä sisämarkkinoille. Tutkielmassa ehdotetaan, että oikeuden ennakoitavuutta, tukien kohdentumista ja kilpailuvaikutuksen minimoimista voitaisiin parantaa uudella unionin sekundäärilainsäädännöllä, jolloin tuen edellytyksiä voitaisiin tarkastella myös unionin muiden keskeisten tavoitteiden, kuten vihreän siirtymän ja kuluttajansuojan näkökulmasta.