Raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä työhönotto- ja irtisanomistilanteissa
Sipakko, Kiia (2022-06-08)
Raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä työhönotto- ja irtisanomistilanteissa
Sipakko, Kiia
(08.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061045661
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061045661
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on raskauteen ja vanhemmuuteen perustuva syrjintä sekä vuoden 2022
perhevapaauudistus. Tutkielmassa käsitellään sitä, miten raskauteen ja vanhemmuuteen
perustuvaa syrjintää yritetään syrjintäkielloin estää sekä tarkastellaan työnantajaan kohdistettuja
tasa-arvon edistämisvelvollisuuksia. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lainopillista
tutkimusmenetelmää pois lukien perhevapaauudistusta koskeva luku, jossa tutkimusmenetelmänä
on käytetty oikeuspoliittista tutkimusmenetelmää.
Työn keskiössä on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja työsopimuslaki
(55/2001) sekä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja
varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 129/2021). Lisäksi
tutkielmassa on pyritty käyttämään laajasti työ- ja tasa-arvo-oikeudellista kirjallisuutta.
Tutkielman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen. Työhönotto- ja
irtisanomistilanteissa tavataan edelleen paljon naisiin kohdistuvaa syrjintää, jonka on nähty
etenkin johtuvan naisten pitämistä pitkistä perhevapaista. Pitkät perhevapaat aiheuttavat
työnantajille epäsuoria kustannuksia, joiden on nähty olevan kustannusrasite naisvaltaisilla
aloilla. Tästä johtuen naisia saatetaan syrjiä työhönotossa siinä pelossa, että hän pian työn
aloittamisen jälkeen tulee raskaaksi ja jää töistä pois. Työhönottosyrjintä näkyy siten, että
työnhakija jätetään valitsematta työhön, vaikka hän olisi ollut valittua työnhakijaa
ansioituneempi. Toiseksi syrjintää havaitaan määräaikaisten työsuhteiden solmimisen muodossa.
Työnantajalla tulisi aina olla hyväksytty ja perusteltu syy määräaikaisen työsuhteen solmimiseen.
Mikäli työnantajalla ei ole objektiivisesti tarkastellen tällaista hyväksyttävää syytä määräaikaisen
työsuhteen solmimiselle, voi kyseessä olla syrjintä.
Työhönottosyrjinnän lisäksi naisia saatetaan irtisanoa töistä perusteettomasti. Työnantajat
pyrkivät naamioimaan irtisanomiset näyttämään neutraaleilta ja perustelemaan ne tuotannollisilla
ja taloudellisilla syillä taikka henkilöön liittyvillä syillä, kuten sillä, että työntekijä ei ole kykenevä
hoitamaan työtehtäviään jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi.
Perhevapaauudistuksella odotetaan olevan vaikutusta miesten perhevapaiden käytön
lisääntymiseen ja siten tasa-arvoisemman työelämän toteutumiseen. Perhevapaauudistuksessa
kiintiöidään entistä enemmän isille vapaita. Lisäksi molemmille vanhemmille maksetaan
vanhempainpäivärahat korotetusti vanhempainvapaan alussa. Tämän on toivottu kannustavan
perheiden vanhempia jakamaan vanhempainvapaita keskenään. Hallituksen esityksessä tosin on
huomautettu, että uudistuksella toivotut tavoitteet eivät välttämättä täyty, mikäli isät eivät
ryhdykään käyttämään heille tarkoitettuja vanhempainvapaita odotetulla tavalla.
perhevapaauudistus. Tutkielmassa käsitellään sitä, miten raskauteen ja vanhemmuuteen
perustuvaa syrjintää yritetään syrjintäkielloin estää sekä tarkastellaan työnantajaan kohdistettuja
tasa-arvon edistämisvelvollisuuksia. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lainopillista
tutkimusmenetelmää pois lukien perhevapaauudistusta koskeva luku, jossa tutkimusmenetelmänä
on käytetty oikeuspoliittista tutkimusmenetelmää.
Työn keskiössä on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) ja työsopimuslaki
(55/2001) sekä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja
varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (HE 129/2021). Lisäksi
tutkielmassa on pyritty käyttämään laajasti työ- ja tasa-arvo-oikeudellista kirjallisuutta.
Tutkielman aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen. Työhönotto- ja
irtisanomistilanteissa tavataan edelleen paljon naisiin kohdistuvaa syrjintää, jonka on nähty
etenkin johtuvan naisten pitämistä pitkistä perhevapaista. Pitkät perhevapaat aiheuttavat
työnantajille epäsuoria kustannuksia, joiden on nähty olevan kustannusrasite naisvaltaisilla
aloilla. Tästä johtuen naisia saatetaan syrjiä työhönotossa siinä pelossa, että hän pian työn
aloittamisen jälkeen tulee raskaaksi ja jää töistä pois. Työhönottosyrjintä näkyy siten, että
työnhakija jätetään valitsematta työhön, vaikka hän olisi ollut valittua työnhakijaa
ansioituneempi. Toiseksi syrjintää havaitaan määräaikaisten työsuhteiden solmimisen muodossa.
Työnantajalla tulisi aina olla hyväksytty ja perusteltu syy määräaikaisen työsuhteen solmimiseen.
Mikäli työnantajalla ei ole objektiivisesti tarkastellen tällaista hyväksyttävää syytä määräaikaisen
työsuhteen solmimiselle, voi kyseessä olla syrjintä.
Työhönottosyrjinnän lisäksi naisia saatetaan irtisanoa töistä perusteettomasti. Työnantajat
pyrkivät naamioimaan irtisanomiset näyttämään neutraaleilta ja perustelemaan ne tuotannollisilla
ja taloudellisilla syillä taikka henkilöön liittyvillä syillä, kuten sillä, että työntekijä ei ole kykenevä
hoitamaan työtehtäviään jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi.
Perhevapaauudistuksella odotetaan olevan vaikutusta miesten perhevapaiden käytön
lisääntymiseen ja siten tasa-arvoisemman työelämän toteutumiseen. Perhevapaauudistuksessa
kiintiöidään entistä enemmän isille vapaita. Lisäksi molemmille vanhemmille maksetaan
vanhempainpäivärahat korotetusti vanhempainvapaan alussa. Tämän on toivottu kannustavan
perheiden vanhempia jakamaan vanhempainvapaita keskenään. Hallituksen esityksessä tosin on
huomautettu, että uudistuksella toivotut tavoitteet eivät välttämättä täyty, mikäli isät eivät
ryhdykään käyttämään heille tarkoitettuja vanhempainvapaita odotetulla tavalla.