Tunnemmeko lapsemme? : Kyselytutkimus 4-6 vuosiluokkien oppilaiden ja huoltajien inkluusion kokemuksesta
Suojanen, Ville-Valtteri (2022-05-10)
Tunnemmeko lapsemme? : Kyselytutkimus 4-6 vuosiluokkien oppilaiden ja huoltajien inkluusion kokemuksesta
(10.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061446517
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061446517
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää eroja 4-6 vuosiluokkien oppilaiden inkluusion kokemuksia sekä selvittää, eroaako oppilaan kokemus huoltajan arviosta oppilaan kokemuksesta. Inkluusio on jälleen viime aikoina ollut esillä ja puheenvuorot ovat jopa sekavia. Tässä tutkimuksessa selvitetään mitä inkluusio on ja miten se Suomessa näyttäytyy. Inkluusio ymmärretään tässä tutkimuksessa Ainscow’n, Boothin ja Dysonin mukaan koulun edistämisenä kaikille, joka Suomen kontekstissa tarkoittaa kolmiportaisen tuen kautta.
Tutkimuksen kohteena on inkluusion kannalta kolme tärkeäksi todennettua ulottuvuutta: Emotionaalinen- ja sosiaalinen osallisuus sekä akateeminen minäpystyvyys. Emotionaalisella osallisuudella tarkoitetaan koulun tunneilmastoa sekä tunteiden määrää ja vaihtelua koulussa. Sosiaalisella osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden välisiä suhteita, opettajan ja oppilaan välistä
suhdetta sekä koulun ja kodin yhteistyötä. Akateemisella minäpystyvyydellä tarkoitetaan, miten oppilas kokee itsensä akateemisena toimijana.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja kyselylomakkeena käytettiin Perceptions of inclusion (PIQ) – lomaketta. Lomakkeessa on 12 Likert-tyypin väittämää edellä mainituista kolmesta inkluusion ulottuvuudesta. Tutkimukseen osallistui 70 vapaaehtoista Varsinais-Suomalaisesta alakoulusta, jossa on toteutettu inklusiivista koulutusta jo pitkään. Oppilaalta sekä huoltajalta vaadittiin kirjallinen suostumus osallistumisesta.
Aineistolla tehtiin erilaisia tilastollisia analyyseja tilastollisten erojen löytämiseksi. Aineistoa analysoitiin summamuuttujien, kuvailevien tunnuslukujen, ei-parametristen testien sekä ristiintaulukoinnin avulla.
Tuloksista selvisi, että huoltajien arvion sekä oppilaiden kokeman akateemisen minäpystyvyyden välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä. Myös tyttöjen kokemassa sosiaalisessa osallisuudessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero. Eri vuosiluokkien välisessä emotionaalisessa- ja sosiaalisessa osallisuudessa sekä akateemisessa minäpystyvyydessä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.
Tutkimuksen kohteena on inkluusion kannalta kolme tärkeäksi todennettua ulottuvuutta: Emotionaalinen- ja sosiaalinen osallisuus sekä akateeminen minäpystyvyys. Emotionaalisella osallisuudella tarkoitetaan koulun tunneilmastoa sekä tunteiden määrää ja vaihtelua koulussa. Sosiaalisella osallisuudella tarkoitetaan oppilaiden välisiä suhteita, opettajan ja oppilaan välistä
suhdetta sekä koulun ja kodin yhteistyötä. Akateemisella minäpystyvyydellä tarkoitetaan, miten oppilas kokee itsensä akateemisena toimijana.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja kyselylomakkeena käytettiin Perceptions of inclusion (PIQ) – lomaketta. Lomakkeessa on 12 Likert-tyypin väittämää edellä mainituista kolmesta inkluusion ulottuvuudesta. Tutkimukseen osallistui 70 vapaaehtoista Varsinais-Suomalaisesta alakoulusta, jossa on toteutettu inklusiivista koulutusta jo pitkään. Oppilaalta sekä huoltajalta vaadittiin kirjallinen suostumus osallistumisesta.
Aineistolla tehtiin erilaisia tilastollisia analyyseja tilastollisten erojen löytämiseksi. Aineistoa analysoitiin summamuuttujien, kuvailevien tunnuslukujen, ei-parametristen testien sekä ristiintaulukoinnin avulla.
Tuloksista selvisi, että huoltajien arvion sekä oppilaiden kokeman akateemisen minäpystyvyyden välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä. Myös tyttöjen kokemassa sosiaalisessa osallisuudessa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero. Eri vuosiluokkien välisessä emotionaalisessa- ja sosiaalisessa osallisuudessa sekä akateemisessa minäpystyvyydessä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa.