Terveyskeskusmaksun poistamisen vaikutukset : case study synteettisellä kontrollimenetelmällä

Abstract

Tutkin terveyskeskusmaksun poistamisen vaikutuksia terveydenhuollon palveluiden käyttäjien määrään, käyntikertoihin sekä kustannuksiin. Tutkielmassa tarkastellaan aihetta sekä aikaisemman tutkimuksen että oman empiirisen analyysin avulla. Tutkielman empiirisessä osiossa sovelletaan synteettistä kontrollimenetelmää sekä kuntatason tilastoaineistoa vaikutusten arvioinnissa. Helsingin terveyskeskusmaksun poiston vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu tilastollisesti. Empiirinen vaikutusten arviointi on välttämätöntä, koska teoria ei anna yksiselitteistä vastausta kysymykseen, miten terveyskeskusmaksun poisto vaikuttaa käynteihin. Vaikka yksinkertainen kysyntä-tarjontakehikko ennustaisi matalampien maksujen lisäävän palvelun käyttäjiä, psykologisen taloustieteen teorioiden avulla jopa päinvastainen vaikutus on mahdollinen. Kyseessä on siis lopulta empiirinen kysymys. Vaikka empiiristä tutkimusta on saatavilla monista maista, maiden välillä on selkeitä eroja sekä asiakasmaksuissa että yleisesti terveydenhuoltojärjestelmissä. Eri maiden järjestelmien vertailu keskenään on hankalaa niiden eroavaisuuksien takia. Tältä näkökannalta tutkimus erikseen Suomesta on perusteltua. Tutkimuksessa havaitaan, että kaikki avohoidon käynnit lisääntyvät Helsingissä reformin seurauksena, mutta lääkärikäynneissä ja lääkärin potilaiden määrässä ei näy muutosta verrattuna synteettiseen kontrollikuntaan. Tulokset viittaavat siihen, että maksun poisto olisi lisännyt käyntejä hoitajalla ilman, että lääkärikäynnit tai lääkärin potilaiden määrä olisivat lisääntyneet. Tämä voi selittyä sillä, että ennen lääkärikäyntejä tehtävä palvelutarpeen arviointi onnistuu hyvin välttämään turhat lääkärikäynnit, vaikka terveyskeskusmaksuja ei olisi. Kustannusvaikutuksista ei pystytä tämän tutkimuksen perusteella tekemään luotettavia johtopäätöksiä.